1/2005
Oppilaitosten nimet luonteviksi
Pirjo Mikkonen
Uusien oppilaitosten nimiä annettaessa poiketaan yhä useammin suomen kielelle ominaisista rakenteista. Ajan ilmiö on, että …
Suomen kielen lautakunta
Suomen kielen asemaa tieteen kielenä vahvistettava
Harri Mantila
Suomen kielen lautakunta on lukenut ilahtuneena opetusministeriön työryhmän mietintöä Tiede ja yhteiskunta, jossa puhutaan painokkaasti …
Suomen kielen lautakunta
Thaimaa taipuu Thaimaahan
Jaana Bister, Heikki Hurtta
Aasian katastrofin uutisoinnissa kuulee jatkuvasti toimittajien käyttävän muotoa ”Thaimaaseen”, joka kirveltää kielikorvaani. Kielikellon 2/1996 artikkelissa …
Kysyttyä
Uudissanoja eläkeiässä
Taru Kolehmainen
Viime syksynä muisteltiin 60 vuotta sitten päättynyttä sotaa monin tavoin. Tämän kirjoituksen aihe liittyy samaan muisteluun – osittain myös tänä vuonna 60 vuotta täyttävän Kielitoimiston juhlintaan. Taru Kolehmainen tarkastelee sota-ajan ja sen jälkeisen jälleenrakennusvaiheen ilmiöitä heijastelevaa sanastoa.
Uudissanat
Vetinen kesä
Sari Maamies
Kesä 2004 oli sateinen. Oliko se siis runsasvetinen vai runsasvesinen? Johdosten muodostus ei ole aina …
Kysyttyä
Yliopistot ja Bolognan prosessi
Niin sanotun Bolognan prosessin tavoitteena on sovittaa yhteen eurooppalaisten korkeakoulututkintojen järjestelmät ja synnyttää yhteinen eurooppalainen …
Kielipolitiikka
Äidinkieltä yhteiskuntatieteilijöille
Riitta Eronen, Raija Lehtinen
Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan äidinkielenlehtori Raija Lehtinen on Kielikellon lukijoille tuttu monista kielenhuoltoa käsittelevistä kirjoituksistaan, joista osa on saanut innoituksensa opiskelijoiden teksteissä vastaan tulleista kielen ilmiöistä. Mitä kaikkea monialaisen tiedekunnan äidinkielenopetukseen sisältyy? Entä mitä äidinkielenopetukselle tapahtuu syksyn 2005 tutkinnonuudistuksen yhteydessä? Raija Lehtinen vastaa Kielikellon toimituksen kysymyksiin.
Kieli ja työelämä