Siirry sisältöön

1/1999

Euroalueen eurooppayhtiöt

Aino Piehl

Uusi rahayksikkömme euro näyttää tuovan mukanaan muitakin ongelmia kuin lyhentämisen. Tarkoittaako euro yhdyssanan alussa enää …

Kirjoitusasu ja ääntäminen

Euroopan unionin sisällä on monta Euroopan yhteisöä

Helena Rautala, Kimmo Tuomaala

Kuka enää muistaa, että Suomessa pohdittiin aikoinaan ankarasti, liitytäänkö Euroopan unioniin vai Euroopan liittoon? Unioni eli helppo lainasana voitti lopulta suomalaisten oman termikiistan, mutta jäljellä on vielä kysymys siitä, mikä ero on sanoilla unioni ja yhteisö. Seuraavassa Kielikellon ”kirjeenvaihtajien” raportti suoraan Luxemburgista.

Artikkeli

Globalisoidutaan maailmanlaajuisiksi

Riitta Eronen, Sari Maamies

Vierassanat globalisoitua ja globalisaatio tulevat vastaan eri yhteyksissä, ja suomalaista vastinetta kysellään. Vanhastaan tutun adjektiivin …

Kysyttyä

Heliborista euriboriin

Riitta Eronen, Sari Maamies

Helibor siirtyy historiaan euroon siirryttäessä, ja tilalle tulee euribor. Lyhenne helibor tulee sanoista Helsinki Interbank …

Kysyttyä

Jokapäiväiset leipämme: panini ja ciabatta

Riitta Eronen, Sari Maamies

Ruoka-alan sanastoa käsiteltiin laajasti Kielikellossa 4/1997. Siinä julkaistu sanasto ei tietenkään voinut olla kattava, joten …

Kysyttyä

Jouluevankeliumin Quirinius

Osmo Ikola

Helsingin Sanomien ”Kieli-ikkunassa” oli joulun alla (22.12.98) Taru Kolehmaisen kirjoitus ”Jouluevankeliumin kompastus”, jossa hän ihmettelee …

Keskustelua

Jäällä kulkijan astalo?

Jyrki Hari

Mihin on kadonnut suomen kielestä sana, joka vastaa ruotsin sanaa iskölva? Se tarkoittaa karkeatekoista sauvaa, …

Keskustelua

Kuudella kurssilla onneen?

Anita Julin

Olen opettanut lukiossa äidinkieltä yli kaksikymmentä vuotta, mutta nyt alan todella hermostua: lähikunnissa houkutellaan oppilaita …

Kielen opetus ja oppiminen

Maa ja kiinteistö

Matti Norri

Tuomari Pirjo Pyhäjärvi kirjoittaa Kielikellossa 4/1998 (Kiinteistö ja rakennus, ks. Lue myös) juridisen ja yleiskielen suhteesta …

Keskustelua

Markkinavoimat, virtuaalitodellisuus ja paikannimet

Marja Viljamaa-Laakso

Paikannimistön asema ja luonne muuttuvat kiihtyvällä vauhdilla markkinavoimien pyörityksessä. Onko 2000-luvun nimistö pelkkiä markkinakoodeja virtuaaliavaruudessa? Uuden ajan – tai uuden ”keskiajan” – paikannimistökulttuurin kysymyksiä pohtii nimistönsuunnittelija Marja Viljamaa-Laakso, joka toimii Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksessa. Hänen esimerkkinsä ovat lähinnä pääkaupunkiseudulta, mutta ilmiö on tuttu muualtakin.

Nimistönsuunnittelu ja -huolto