1/1999
Euroalueen eurooppayhtiöt
Aino Piehl
Uusi rahayksikkömme euro näyttää tuovan mukanaan muitakin ongelmia kuin lyhentämisen. Tarkoittaako euro yhdyssanan alussa enää …
Kirjoitusasu ja ääntäminen
Euroopan unionin sisällä on monta Euroopan yhteisöä
Helena Rautala, Kimmo Tuomaala
Kuka enää muistaa, että Suomessa pohdittiin aikoinaan ankarasti, liitytäänkö Euroopan unioniin vai Euroopan liittoon? Unioni eli helppo lainasana voitti lopulta suomalaisten oman termikiistan, mutta jäljellä on vielä kysymys siitä, mikä ero on sanoilla unioni ja yhteisö. Seuraavassa Kielikellon ”kirjeenvaihtajien” raportti suoraan Luxemburgista.
Artikkeli
Globalisoidutaan maailmanlaajuisiksi
Riitta Eronen, Sari Maamies
Vierassanat globalisoitua ja globalisaatio tulevat vastaan eri yhteyksissä, ja suomalaista vastinetta kysellään. Vanhastaan tutun adjektiivin …
Kysyttyä
Heliborista euriboriin
Riitta Eronen, Sari Maamies
Helibor siirtyy historiaan euroon siirryttäessä, ja tilalle tulee euribor. Lyhenne helibor tulee sanoista Helsinki Interbank …
Kysyttyä
Jokapäiväiset leipämme: panini ja ciabatta
Riitta Eronen, Sari Maamies
Ruoka-alan sanastoa käsiteltiin laajasti Kielikellossa 4/1997. Siinä julkaistu sanasto ei tietenkään voinut olla kattava, joten …
Kysyttyä
Jouluevankeliumin Quirinius
Osmo Ikola
Helsingin Sanomien ”Kieli-ikkunassa” oli joulun alla (22.12.98) Taru Kolehmaisen kirjoitus ”Jouluevankeliumin kompastus”, jossa hän ihmettelee …
Kieli yhteiskunnassa
Jäällä kulkijan astalo?
Jyrki Hari
Mihin on kadonnut suomen kielestä sana, joka vastaa ruotsin sanaa iskölva? Se tarkoittaa karkeatekoista sauvaa, …
Kieli yhteiskunnassa
Kuudella kurssilla onneen?
Anita Julin
Olen opettanut lukiossa äidinkieltä yli kaksikymmentä vuotta, mutta nyt alan todella hermostua: lähikunnissa houkutellaan oppilaita …
Kieli yhteiskunnassa
Maa ja kiinteistö
Matti Norri
Tuomari Pirjo Pyhäjärvi kirjoittaa Kielikellossa 4/1998 (Kiinteistö ja rakennus, ks. Lue myös) juridisen ja yleiskielen suhteesta …
Kieli yhteiskunnassa
Markkinavoimat, virtuaalitodellisuus ja paikannimet
Marja Viljamaa-Laakso
Paikannimistön asema ja luonne muuttuvat kiihtyvällä vauhdilla markkinavoimien pyörityksessä. Onko 2000-luvun nimistö pelkkiä markkinakoodeja virtuaaliavaruudessa? Uuden ajan – tai uuden ”keskiajan” – paikannimistökulttuurin kysymyksiä pohtii nimistönsuunnittelija Marja Viljamaa-Laakso, joka toimii Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksessa. Hänen esimerkkinsä ovat lähinnä pääkaupunkiseudulta, mutta ilmiö on tuttu muualtakin.
Tunteet ja asenteet