Kuka hoitaisi asiaa eteenpäin? Katseet painuvat palaverihuoneen pöytään. Hiljaisuuden katkaisee ehdotus, joka nykyisessä työyhteisössäni on saanut leikillisen nimen nakitusrakenne.
Nimityksellä tarkoitetaan ”Sinähän olet niin näppärä, joten...” -tyyppistä rakennetta. Vastaavaa muotoilua käyttää jo Tuomas puhuessaan Laurille Aleksis Kiven Seitsemässä veljeksessä: ”Lauri, sinullahan on vakavin käsi ja tarkin silmä, astuppas rinnalleni tähän.” Liitepartikkeli -han välittää merkityksen siitä, että Tuomaan ilmaisema asiaintila on molemmille entuudestaan tuttua tietoa.
Nakitusrakenne ei liioin ole pelkästään suomalainen ilmiö. Esimerkiksi ruotsissa honungsfälla ’hunajaloukku’ voi viitata vastaavaan kielenkäyttötilanteeseen. Yle Puheen Lanttulataamossa 30.9.2015 johtajuusvalmentaja Isa Merikallio yhdisti kehumalla johtamisen Suomeenkin rantautuneeseen amerikkalaiseen toimintamalliin. Siinä kehutaan ensin ja pyydetään sen jälkeen tekemään jotain. Yritysvalmentajana tunnettu Jari Sarasvuo (2015: 193) kärjistää julkisen imartelun olevan valehtelun muoto.
Haluan kysyä just sulta
Nakittaa on johdos ’hiirenloukkua’ tarkoittavasta nakki-sanasta. Kielitoimiston sanakirjan mukaan se tarkoittaa varsinkin epämieluisten tehtävien teettämistä, esim. Tiskaaminen nakitettiin lapsille; Alikersantti nakitti alokkaat siivoamaan.
Erilaisille nakitustilanteille yhteistä tuntuu olevan se, että tehtävästä kieltäytyminen on vaikeaa. Olo voi olla kuin hiirellä silloin, kun nakki eli hiirenloukku napsahtaa. Nakitusrakenteen määritelmä on vielä jäsentämättä, mutta vastaansanomattomuuden lisäksi siihen liittyy direktiivisyys. Ison suomen kieliopin määritelmä lähtökohtanaan voi ajatella, että lausuman funktio on merkitsevämpi kuin sen kieliopillinen muoto. Keskeistä on, että molemmat osapuolet kokevat lausuman direktiiviseksi eli kehottavaksi.
Ensinnäkin nakitusrakenteessa voidaan viitata nakitettavan ikään tai henkilökohtaisiin ominaisuuksiin. Synnynnäisten ominaisuuksien lisäksi maininnan arvoisia voivat olla hankitut taidot tai muu erikoisosaaminen, esimerkiksi ”Ehdotan Minnaa. Minna tekee hyviä muistioita.” tai ”Sullahan on toimittajataustaa...?” Nakitettavan ominaisuuksiin voidaan viitata vaivihkaa esimerkiksi essiivillä: ”Lari voi ammattilaisena vastata tähän.”
Henkilökohtaisiin ominaisuuksiin vetoaa myös rakenne ”Teepä se nuoremmuuttas” tai ”nuoremmakses”, jossa imperatiivimuotoa pehmentää liitepartikkeli -pa. Ilmaukseen on vaikea reagoida kielteisesti kiistämättä lausuman totuusarvoa. Rakenne voi esimerkiksi alkaa perusteluosalla ja sisältää niin-konjunktion, jota seuraa varsinainen tehtävänanto. Perustelu voi seurata myös vasta varsinaisen nakituksen jäljessä: ”Jos kirjoitan ekan version kiitoksista, ehditkö lukea ja korjata ja kommentoida? Sun tekstit ovat aina niin sujuvia ja kivalla kielellä kirjoitettuja, että haluan kysyä neuvoa just sulta.”
Toiseksi nakitusrakenteessa voidaan viitata ulkoisiin oloihin, joilla nakittamista voidaan perustella. Esimerkiksi lausuma ”Sinullahan on se sähköposti siinä auki...?” implikoi, että juuri tämän henkilön on kätevintä kirjoittaa viesti, joka pitää lähettää.
Olen edellä tehnyt varsin yleisiä havaintoja nakitusrakenteesta, jossa riittää tutkittavaa. Loppukevennyksenä täytyy vielä kertoa, miten päädyin kirjoittamaan tämän tekstin. ”Sinähän kirjoitat siitä Kielikelloon!” taisi olla tarkka sanamuoto.
Lähteitä:
Hakulinen, Lauri 1978: Suomen kielen rakenne ja kehitys. Neljäs, korjattu ja lisätty painos. Otava: Helsinki.
Sarasvuo, Jari 2015: Välähdyksiä pimeässä ja pimeitä välähdyksiä. Otava: Helsinki.