Mitähän merkitsevät seuraavat murresanat?
- konnunsuo
- kopio
- koppakännäri
- kortisto
- kostopaita
- kotus
- kraka
- kravekyrsä
Vastaukset
- Konnunsuo merkitsee lähinnä savolaismurteissa kuviteltua paikkaa, jonne vanhojenpiikojen ja -poikien uskotaan joutuvan. Pohjois-Karjalan Juuassa on vanhatpiiat viety Konnunsuoller ràotakarhiv vettoo, Kyöpelivvuoren taak.
- Kopio-sanan vanha merkitys savolaismurteissa ja osassa kaakkoismurteita on ’(käyttökelvottomaksi) kovettunut, jäykistynyt, jähmettynyt’ sekä ’kappura, koppura’: Juvalla puuro on kuivana tuoho vat’tii sellaiseks kopijoks. Mm. eräissä hämäläis- ja pohjalaismurteissa ja myös osassa itämurteita merkitys on ’raihnainen, nääntynyt, kulunut, rikkinäinen’ sekä ’rahjus, hylky, kulu’. Himangalla on kehotettu: Älä vain kahtot tännek ku täällä on housunkopiot, rikkinäiset housut.
- Koppakännäri on Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla käytetty ’kovakuoriaisen, koppakuoriaisen’ nimitys. Limingassa on sanottu: Minnoon löytäny tunkijosta koppakännärin pesän, ku siinoli niin palijo koppakännäreitä yhesä kasasa.
- Kortisto merkitsee eräissä länsimurteissa ’kortteikkoa’. Kun Somerniemellä oli saatu riihet tapettuut ja tehtyyt niin – – ruvettiij järvist kortistoo tekemään.
- Kostopaita on lähinnä Pohjois-Karjalassa merkinnyt ’rohdinpaitaa’. Sanan alkuosa kosto on venäläinen lainasana eikä liity mitenkään yleiskielestä tuttuun kostoon.
- Sanaa kotus on käytetty Kotimaisten kielten (tutkimus)keskuksesta alkuun leikillisesti, nyttemmin virallisemmissakin yhteyksissä. Murteissa kotus merkitsee useimmiten erilaisia rakennelmia: ’metsästäjän näkösuojaa, ampumakatosta’, ’talvella havuista tehtyä ansapyydyksen suojusta’, ’majaa, lautahökkeliä’. Keuruulla on tiedetty, että kyllä se kettu tul jos vaim makas kotuksessa tarpeeks kauva. Ikaalisissa on todettu, että ei tuosa kotuksesa ole eles sulelta turvasa.
- Kraka merkitsee etenkin kaakkoishämäläisissä murteissa ’oksaa, risua, keppiä, karahkaa’, ’rukin pellavakuontalon pidikettä’ yms.: Askolassa myö ollaa näin suvel poltettu krakoi, oksia, risuja. Sana merkitsee myös ’naaraa’: kun Sauvossa oli kieltolain aikana poliisien tullessa jätettävä pirtulasti mereen, jälkeenpäin sit krakàn kans mentti ja krakàttin taas. Sanan krai yhtenä murreasuna kraka saattaa viitata myös (irto)kaulukseen tms.
- Kravekyrsä on eteläpohjalaisuus: se merkitsee ’tähdetaikinasta leivottua leipää’. Jalasjärvellä sana on merkinnyt myös ’perheen kuopusta’.
Sanat on poimittu Suomen murteiden sanakirjan jaksosta konkeri – kyntsöttää, jota voi lukea verkossa osoitteessa http://kaino.kotus.fi/sms/(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun) (linkki sanakirjaan on myös osoitteessa www.kotus.fi(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)).