Verbien syntytarinassa täytyy lähteä liikkeelle sanasta integraatio ja ajasta, jolloin liityimme Euroopan unioniin. EU-kielessä oli ahkerasti käytetty sanaa integraatio alueellisesta ja taloudellisesta yhdentymisestä. Verbi integroida taas käännettiin asiayhteytensä mukaan sanoilla sopeuttaa, mukauttaa, yhtenäistää jne. Myös maahanmuuttajapolitiikassamme oli alettu käyttää integraatio-sanaa, kun puhuttiin maahanmuuttajan asettumisesta uuteen yhteisöön. Vuonna 1996 oli valmisteilla maahanmuuttajapolitiikkaa koskeva laki. Kun integraation suomenkieliset vastineet eivät tuntuneet lain valmistelijoiden mielestä sopivilta, he kysyivät silloiselta virkakielenhuoltajaltamme Jussi Kalliolta, onko sana integraatio merkityssisällöltään ylipäänsä käypä ja olisiko sille tarjota hyvää omaperäistä vastinetta.
Jussi Kallion ehdotus lain valmistelijoille on seuraavanlainen: ”Ehkäpä integraation muuttolaispolitiikassa tavoiteltua merkitystä vastaisi sanapari kotouttaa/kotoutua. Uudissanoina ja muutenkaan näillä sanoilla ei olisi sellaista normatiivista merkityssisältöä kuin vaikkapa sopeutua-sanalla. Pikemmin niihin liittyisi myönteinen mielikuva. Jotta muuttaja kotoutuu muuttoyhteisöön, hänen on voitava tuntea se kodikseen, jonka rakentamiseen hän saa kanta-asukkaiden kanssa tasavertaisena osallistua omin henkisin ja kulttuurisin varoinsa.”
Viranomaiset suhtautuivat ehdotuksiin suopeasti. Seuraavana vuonna Maahanmuutto- ja pakolaispoliittinen toimikunta julkaisi mietinnön ”Hallittu maahanmuutto ja tehokas kotoutuminen”, jossa se suositti kotoutuminen-sanan käyttöä muillekin. Myös sanomalehdet ottivat uudissanan käyttöönsä heti. Helsingin Sanomissa (10.1.1997) kirjoitettiin seuraavasti: ”Ohjelman peruspyrkimys on kaikkien maahanmuuttajien joustava ja tehokas integroituminen eli kotoutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan.” Muut lehdet seurasivat mallia: seuraavana vuonna puhuttiin jo kotouttamisohjelmista ja kotouttamistavoitteista. Kun laki maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta tuli voimaan toukokuussa 1999, siitä käytettiin lehdistössä lyhyesti nimeä kotouttamislaki.
Vajaassa kahdeksassa vuodessa kotoutua ja kotouttaa johdoksineen ovat kotiutuneet kieleemme. Ne ovat laajentaneet myös käyttöalaansa nopeasti. Maahanmuuttajapolitiikassa käytetään mm. termejä kotoutustuki ja kotoutuskoulutus; muissakin yhteyksissä niitä näkee. Puhutaan esim. uusien median muotojen kotoutumisesta tai vierassanojen kotouttamisesta suomen kieleen.
integroida yhdentää, eheyttää, muodostaa yhtenäinen kokonaisuus, yhtenäistää, yhdistää, liittää, sulauttaa integroitua yhdentyä (= mukautua yhtenäiseksi kokonaisuudeksi) koti yhden tai useamman ihmisen, varsinkin perheen vakinainen asunto; asuinyhteisö, varsinkin perhe; asuin-, oleskelu- tai muu sellainen paikka, asuinseutu, kehto, tyyssija kotiutua palata kotiin; tottua olemaan tai ruveta viihtymään jossakin perehtyä hyvin johonkin; tulla vakiintuneeseen käyttöön, saada pysyvä jalansija, juurtua kotiuttaa saattaa kotiutumaan; talousalan kielessä esimerkiksi: ”ulkomaisten saatavien saaminen kotimaahan”; urheilualan kielessä: lyödä juoksija (pesäpallossa) kotipesään koto runokielessä ja ylätyylisessä kielenkäytössä: koti kotouttaa auttaa maahanmuuttajaa asettumaan uuteen yhteiskuntaa niin, että hän säilyttää omat kulttuuripiirteensä kotoutua maahanmuuttajista: asettua uuteen yhteiskuntaan omat kulttuuripiirteensä säilyttäen |