Suomen adverbi takaisin ja vastaavat ruotsin sanat tillbaka ja englannin back esiintyvät paljolti samanlaisissa lauseopillisissa yhteyksissä. Pitkään on kuitenkin näkynyt ja kuulunut sentyyppistä takaisin-sanan käyttöä, joka jäljittelee sellaisia ruotsin ja englannin rakenteita, jotka eivät luonnu suomeen: Olen takaisin kello kolme. Mirkku on takaisin entisessä työssään.
Molemmissa lauseissa on olla-verbi, jonka olennaista merkitystä on staattisuus, idea jostakin pysyvästä olotilasta, ei muutoksesta. Siksi se ei sovi yhteen esimerkkien takaisin-sanan kanssa, johon muutoksen ajatus sisältyy. Takaisin vaatii siten yhteyteensä muutosta tai liikettä ilmaisevaa verbiä: Tulen takaisin kello kolme. Mirkku meni takaisin entiseen työhönsä. (Mutta: Mirkku on taas entisessä työssään, kun korostetaan pysyvää olotilaa, ei muutosprosessia.)
Kielitoimiston sanakirja (2006) purkaa takaisin-sanan merkitykset seuraavasti:
lähtökohtaan, entiseen paikkaan t. olotilaan t. suuntaan; aikaisemmalle haltijalle, omistajalle tms.; entiselle kannalle, toistamiseen, uudelleen, taas. Tulla, mennä, lähteä takaisin jhk. Matkusti takaisin kotiin. Kääntyä ovelta takaisin. Odotti miestä sodasta takaisin. Palautti viallisen tavaran takaisin kauppaan. Vaatia lainaa takaisin. Kaipasi entisiä aikoja takaisin. Saada näkönsä takaisin. Puki takin takaisin päälle. Keriä lanka takaisin kerälle.
Kaikki nämä käyttöyhteydet kuvaavat muutosta. Muutoksen ajatuksen sisältävät myös takaisin-adverbin erikoismerkitykset: Ottaa sanansa takaisin. Maksaa vastustajalleen samalla mitalla takaisin. Hymyilin ja hän hymyili takaisin. Ottaa vahinko takaisin. Teki lomapäivän takaisin.
Takaisin on siis muutosta ilmaisevien verbien apusana.