Yhteiskunnassa pärjääminen vaatii tätä nykyä yhä monipuolisempaa lukutaitoa. Puhutaankin monilukutaidosta, joka tarkoittaa taitoa tulkita ja tuottaa erilaisia tekstejä, jotka voivat olla sanallisia, kuvallisia, auditiivisia, numeerisia ja kinesteettisiä symbolijärjestelmiä tai näiden yhdistelmiä. Lukutaitoa pidetään myös perustana kaiken muun oppimiselle. Lasten ja nuorten lukutaidon kehittyminen vaatii vahvan tuen kotona, koulussa ja yhteiskunnassa.
Mitä oppimistulokset kertovat suomalaisten nuorten lukutaidosta?
Lukutaidon kehittymiseen on alettu kiinnittää entistä enemmän huomiota viime vuosikymmeninä kansainvälisten PISA-tutkimusten myötä. PISA-tulokset osoittavat, että Suomi on lukutaidossa edelleen OECD-maiden parhaimmistoa ja erinomaisten lukijoiden määrä on säilynyt hyvänä, mutta heikkojen lukijoiden määrä kasvaa koko ajan. Suomalaisnuorten osaaminen on heikentynyt kaikilla lukutaidon osa-alueilla, joita ovat tiedonhaku, ymmärtäminen ja tulkinta sekä pohdinta ja arviointi. Suomalaisten nuorten vahvuus on tiedonhaku.
Myös kiinnostus lukemiseen on vähentynyt. Yli puolet suomalaisista nuorista ajattelee, että he lukevat vain, jos on pakko. Poikien osuus näin ajattelevista on jopa kaksinkertainen tyttöihin verrattuna. Tekstiä luetaan siis tiedonsaannin vuoksi, ei viihdyttämisen. Myös päivittäin omaksi ilokseen lukevien nuorten määrä on vähentynyt. Kiinnostus lukemista kohtaan on kuitenkin tärkeää, koska lyhytkin lukuhetki päivässä edistää lukutaitoa.
Nuoret myös lukevat yksipuolisemmin kuin ennen. Esimerkiksi lehtiä luetaan vähemmän, kun uutisia seurataan mieluummin mobiililaitteilla. Lisäksi käsitys itsestä lukijana ja lukemisessa koetut vaikeudet selittävät osaltaan lukutaitotutkimusten tuloksia. Tytöt kertovat kokevansa useammin lukemisvaikeuksia kuin pojat. Myös alhaisempi sosioekonominen tausta vaikuttaa lukutaitoon heikentävästi. Sinnikkyys puolestaan edistää lukutaitoa. Tulisi siis jaksaa yrittää, vaikka lukeminen ei olisikaan helppoa.
Sukupuolten välinen ero on Suomessa OECD-maiden suurin. Miksi tytöt ovat niin paljon parempia lukijoita kuin pojat? Tyttöjen ja poikien opiskelukulttuuri on Suomessa vahvasti eriytynyt. Tytöille pärjääminen ja osaamisen osoittaminen on sallittua, kun taas pojat osoittavat osaamistaan enemmänkin salaa. Koska poikien keskinäinen kulttuuri vaatii opiskelun vähättelemistä, opiskelu ei suju. Tytöt ovat kypsempiä ja haluavat nähdä itsensä tulevaisuudessa lukiolaisina.
PISA on OECD:n jäsenmaiden yhteinen tutkimusohjelma, jossa tuotetaan tietoa 15-vuotiaiden nuorten avaintaitojen hallinnasta. Lisäksi PISA-tutkimuksissa selvitetään oppimista tukevia opiskeluasenteita ja -taitoja. Oppilas- ja koulukyselyillä kartoitetaan monipuolisesti opiskeluympäristöä kotona ja koulussa, kodin sosiaalista asemaa ja tukea opiskelulle, oppilaiden ajankäyttöä sekä heidän suhtautumistaan kouluun ja oppimiseen.
Miksi lukutaito heikkenee?
Lukutaidon tasoa määrittävät entistä enemmän taustatekijät ja asenteet. Viime vuosina havaittu osaamisen heikentyminen korostuu erityisesti niillä pojilla, joiden vanhemmilla on vain perusasteen tutkinto ja joiden kotona kulttuurin harrastaminen on vähäistä. Tytöt myös ilmoittavat harrastavansa lukemista selvästi enemmän kuin pojat. Kielteinen suhtautuminen lukemiseen näkyykin lukutaidossa. Vanhempien merkitys lapsen lukutaidon kehittymiselle on ratkaisevinta jo ennen kuin lapsi oppii itse lukemaan. Lisäksi vanhemmilla ja kodilla on tärkeä rooli lukuinnon kehittymisessä.
Kielteinen suhtautuminen lukemiseen näkyy lukutaidossa.
Koulujen väliset erot ovat Suomessa PISA-maiden pienimpiä. Kuitenkin sekä PISA-tulosten että myös kansallisten oppimistulosten arviointien perusteella on ollut nähtävissä jo pidemmän aikaa alueellisten ja kaupunkien sisäisten erojen kasvua. Pääkaupunkiseudun väkiluku lisääntyy, ja kasvukeskuksiin muuttaa erityisesti koulutettu ja parempituloinen väestö. Koska vanhempien koulutustaustalla on väliä, tulee tämä todellisuus näkyviin PISA-tuloksissa erityisesti pääkaupunkiseudun hyvinä tuloksina. Suurissa kaupungeissa on myös käytettävissä opetukseen enemmän resursseja kuin pienissä kunnissa.
Sosioekonominen tausta näkyy opiskelumotivaatiossa ja oppimistuloksissa erityisesti silloin, kun kyseessä ovat moniongelmaiset perheet. Lasten on vaikea keskittyä koulunkäyntiin ja sen vaatimuksiin, jos perheellä ei ole mahdollisuutta tukea koulunkäyntiä. Jopa perheen yhteisillä aterioilla on tutkimusten mukaan vaikutusta oppimistuloksiin. Vuorovaikutuksen, lukemisen ja opiskelumotivaation malli opitaan kotoa, ja syrjäytyminen on ylisukupolvinen ilmiö. Myös opiskelu- ja ammatinvalinnat ovat ylisukupolvisia. Aiemmin sosiaalinen nousu oli tärkeää, kun vanhemmat, joilla itsellään oli heikko koulutustausta, toivoivat lastensa kouluttautuvan.
Lukuliikkeestä lukutaitotyöhön
Suomen 100-vuotisjuhlavuonna 2017 perustettiin Lukutaitofoorumi edistämään suomalaisten lukutaitoa ja lukuintoa. Työn tuloksena syntyi Lukuliike, joka on vuodesta 2019 alkaen pyrkinyt edistämään kansallisen lukutaitofoorumin luomia lukutaidon suuntaviivoja.
Lukuliikkeen työssä kävi nopeasti selväksi, että lukutaidon käsite ei riitä kuvaamaan sitä laajaa prosessia, joka Suomessa on edessä, jotta lukutaitoa voidaan kehittää monipuolisesti ja laaja-alaisesti arjen, koulutuksen ja työn tarpeiden pohjalta. Pohdinnan tuloksena syntyi uusi käsite lukutaitotyö.
Lukutaitotyön rakenteilla tarkoitetaan niitä toimia, joilla luodaan pohjaa yksilön lukutaidon kehittymiselle ja vahvistumiselle. Näitä ovat muun muassa laadukas kasvatus ja lukutaidon opetus varhaiskasvatuksessa ja koulussa sekä laadukkaat kirjastopalvelut. Toimiin kuuluvat myös hallinnonalojen saumaton yhteistyö, median ja kirjallisuuden parempi näkyvyys, monilukutaidon opetuksen täydennyskoulutus sekä tarvittaessa myös lakien ja normien vahvistaminen.
Lukutaitotyössä on tärkeää huomioida paikalliset erityispiirteet ja aiempi lukutaitoon liittyvä kehittämistyö, joita esimerkiksi Lukeva kunta -verkostoissa on edistetty. Parhaimmillaan Lukuliikkeen jakamat valtionavustukset lasten, nuorten ja aikuisten lukutaidon edistämiseen ovat synnyttäneet laajempia lukutaidon verkostoja. Sama ajatus lukutaitotyön rakentavasta ja rakenteellisesta yhteistyöstä on ollut Lukeva koulu- ja Lukeva varhaiskasvatus -pilottihankkeiden suunnittelun taustalla.
Kansallisella lukutaitostrategialla lukutaito nousuun vuoteen 2030 mennessä
Lukutaitotyö alkoi vuonna 2019 lukutaidon tilannekuvan luomisella. Vuonna 2020 Lukuliike teki ehdotuksen eduskunnan sivistysvaliokunnalle kansallisen lukutaitostrategian laatimisesta. Kansallinen lukutaitostrategia 2030 tekee näkyväksi sekä kansallisen että paikallisen lukutaitotyön ja tavoiteltavat toimenpiteet vuoteen 2030 saakka. Strategia rakennettiin moniammatillisessa työryhmässä yhteensä kolmenkymmenen ammattilaisen voimin. Strategian toimenpiteitä ja tavoitteita muotoiltaessa kuultiin lähes paria tuhatta ihmistä, myös nuoria ja lapsia.
Lukutaitostrategiassa lukutaito pohjautuu monilukutaitoon eli monimuotoiseen ja monitasoiseen lukutaitoon. Tekstien lukeminen ja tuottaminen edellyttävät monilukutaitoa: taitoa lukea, ymmärtää ja tulkita sekä kirjoittaa ja tuottaa monimuotoisia tekstejä erilaisissa ympäristöissä ja erilaisin välinein. Monilukutaidon käsitteeseen kuuluu ajatus, että kaikki lukutaidot perinteisestä luku- ja kirjoitustaidosta esimerkiksi medialukutaitoon, visuaaliseen lukutaitoon ja datan lukutaitoon ovat yhtä arvokkaita ja tarpeellisia.
Kansallisen lukutaitostrategian kolme suuntaviivaa ovat seuraavat:
1) Luodaan ja vahvistetaan lukutaitotyön rakenteita.
2) Vahvistetaan monilukutaito-osaamista.
3) Innostetaan lukemaan ja monipuolistetaan lukutaitoa.
Näillä suuntaviivoilla on selkeä yhteys toisiinsa. Lukutaitotyön rakenteet vahvistavat monilukutaitoa. Tietoisuus ja tiedon jakaminen monitasoisesta lukutaitotyöstä edistää lukutaitoa parhaimmillaan myös yksilötasolla. Kun yhteistyö, verkostot, materiaalit, lait, normit ja lukutaitotyön systemaattinen johtaminen toimivat paikallisesti ja kansallisesti, myös (moni)lukutaito-osaaminen vahvistuu. Jo tähän mennessä on ollut nähtävissä, että monilukutaitokoulutukset ja kansalliset lukutaitokampanjat ovat innostaneet mukaan yhä useampia toimijoita (Lukuloma, Read Hour). Lisäksi ilahduttavaa on ollut, kun paikallisella tasolla, kouluissa ja varhaiskasvatuksessa on löydetty oikea työkalu tai menetelmä lukutaidon tukemiseen ja lukeminen itsessään on lisääntynyt.
Lukemisen hyödyistä ja vaikutuksista kertominen lisää ymmärrystä lukutaidon merkityksestä. Lukukeskuksen teettämästä kyselystä (2021) ilmenee, että perheiden lukutottumuksiin vaikuttavat eniten (52 %) uutiset lukutaidon hyödyistä sekä neuvolan ja päivähoidon jakama faktatieto lukutaidosta (37 %). Varhaiset yhteiset lukuhetket näkyvät koulupolkuaan aloittavan lapsen lähtötaidoissa. Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen ekaluokkalaisille vuonna 2020 teettämässä alkumittauksessa todettiin, että yksittäisistä harrastuksista juuri lukemisella on suurin vaikutus lapsen tulevaisuuteen – sen vaikutus vastaa lähes yhden ikävuoden kehitystä lapsen kielellisissä taidoissa.
Kohti lukevaa yhteiskuntaa
Lukutaitotyön onnistuminen on koko yhteiskunnan asia, ja samaan suuntaan tähtäävää työtä tarvitaan kaikkialla. Uusinta on paikallistasolla tehtävä työ, ja siksi erityisesti Lukeva kunta -verkostot tarvitsevatkin lisää tukea. Myös viestintä lukutaidosta tutkimusten ja median avulla voi vahvistaa lukutaidon merkitystä. Jotta Suomi olisi maailman lukutaitoisimpia maita edelleen, tarvitaan työtä lukutaidon tukemiseksi ja lukuinnon lisäämiseksi. Työn tulee pohjautua ajankohtaiseen tutkimustietoon ja eri puolilla tehdyn lukutaitotyön hyviin käytänteisiin.
Opettajien perus- ja täydennyskoulutusta monilukutaidosta on tarpeen edelleen jatkaa. Aktiivista lukutaitotyötä tarvitaan koko yhteiskunnassa järjestöistä työelämään. Olennaista lukutaidon kehittymisessä ei ole lukemisen tapa, vaan se, että lapsesta asti on mahdollisuus päästä lukemisen ja lukutaidon äärelle. Lukutaidon edistämisessä on syytä hyödyntää perinteisen käyttöliittymän eli painetun kirjan lisäksi erilaisia verkkomedioita, sillä esimerkiksi äänikirjat ja sosiaalisen median palvelut ovat tulleet osaksi kansalaisten arkipäivää. Hyvä lukutaito on tasa-arvoisen sivistysvaltion perusta. Sitä tukee lukeva yhteiskunta.
Lue lisää
Ukkola, Annette – Metsämuuronen, Jari – Paananen, Maiju 2020: Alkumittauksen syventäviä kysymyksiä(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun) (Kansallinen koulutuksen arviointikeskus)(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)