Koneen Säätiö on julkistanut kieliohjelman, jonka tavoitteena on tukea suomen, suomalais-ugrilaisten pienten kielten ja Suomen vähemmistökielten dokumentaatiota ja vahvistaa niiden asemaa. Ohjelman kautta rahoitetaan eri hankkeita kuudella miljoonalla eurolla vuosina 2012–2016
Kieliohjelmalla edistetään erityisesti kieliaineistojen kartoittamista, kartuttamista ja ylläpitoa sekä edistetään aineistojen saatavuutta ja käytettävyyttä.
Koneen Säätiö on määritellyt yhdeksi toimintansa painopisteeksi suomen kielen ja Suomessa puhuttavien vähemmistökielten sekä Itämeren alueella puhuttavien pienten kielten aseman vahvistamisen. Monien suomalais-ugrilaisten kielten puhujamäärät ovat pienentyneet ja useat kielet ovat jopa uhanalaisia. Syinä ovat muun muassa kieliyhteisön hajoaminen esimerkiksi kaupungistumisen vuoksi ja heikot kielelliset perusoikeudet.
Kieliohjelman tavoitteet otettiin huomioon jo vuoden 2011 apurahamyönnöissä. Koneen Säätiö antoi tukea mm. Kotimaisten kielten keskukselle Vanhan kirjasuomen sanakirjan ja Suomen murteiden sanakirjan toimitustyöhön. Valtion tuottavuusohjelman leikkausten vuoksi Vanhan kirjasuomen sanakirjahanke oli päätetty keskeyttää, mutta säätiön tuen turvin työtä voidaan jatkaa.
Vanhan kirjasuomen sanakirja: ikkuna menneeseen maailmaan
”Ele polghe Kiria quin Sica. waicka henes on wehe wica” (’Älä polje kirjaa kuin sika, vaikka häness on vähä vikaa’), kirjoitti suomen kirjakielen tunnetuin kehittäjä, Mikael Agricola, vuonna 1544 Rukouskirjassaan. Aikaisemmin hän oli jo julkaissut aapisen (ABC-kirjan), jonka oli tarkoitus opastaa pappeja lukemaan suomen kieltä. Pappien kun piti uskonpuhdistuksen aatteen mukaisesti ryhtyä julistamaan kristinuskoa kansan omalla kielellä.
Agricolan kirjoitus näyttää nykylukijasta oudolta, mutta ei sen modernimmin kirjoitettu myöskään niillä vierailla kielillä, joita hän käytti kirjoittamisen mallina.
Koska vanhan kirjakielen sanat ja ilmaisutavat ovat hyvinkin erilaisia kuin nykyään, vanhojen tekstien ymmärtämiseksi tarvitaan apuvälineitä. Yksi sellainen on Vanhan kirjasuomen sanakirja, jota kirjoitetaan Kotimaisten kielten keskuksessa. Sanakirjan aineistona ovat suomenkieliset painetut tekstit aikaväliltä 1543–1810 sekä tuon ajan keskeiset käsikirjoitukset. Sanakirja on varsinainen aarreaitta: se kuvaa kaikkien varhaisen kirjakielen sanojen merkitykset käyttöyhteyksineen.
Pirkko Kuutti
Vanhan kirjasuomen sanakirjan päätoimittaja
Teksti on ote Kielitoimiston sähköisestä Kielikuulumisia-kirjeestä. Kielikuulumisia on Kielitoimiston tietoisku kielestä kiinnostuneille, mm. eri-ikäisille koululaisille ja heidän opettajilleen. Voit tilata Kielikuulumisia sähköpostiisi osoitteesta https://www.kotus.fi/palvelut/uutiskirjeet(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun).