kirjoittajalta
Riitta Eronen
Kieliuutiset
Riitta Eronen
Kielikelloa kiinnostaa, mitä ja miten kielestä puhutaan muissa tiedotusvälineissä. Vuoden 2003 alussa Helsingissä järjestetyillä Tieteen …
Toimitukselta
Sanoista tekoihin
Riitta Eronen
Työpaikallamme vieraili niin sanotun hiljaisen tiedon sanansaattaja. Hänen puheensa yhtenä mieleen jäävänä kohtana oli se, …
Toimitukselta
Kielenhuollon kevät
Riitta Eronen
Toukokuun lopussa Helsingissä vietettiin kielenhuollon kannalta kiinnostavia päiviä. Suomen kielen lautakunta kokoontui kolmivuotisjaksonsa viimeiseen istuntoon. …
Toimitukselta
Kysymysmerkki
Riitta Eronen
Kysymys: Kielikellon lukijat ovat ihmetelleet, ovatko oikeinkirjoitusohjeet muuttuneet, kun kokeneidenkin kirjoittajien teksteissä näkee usein käytettävän …
Merkit, numerot ja lyhenteet
Kissat ja koirat
Riitta Eronen
Kysymys: Kissarotujen nimien kirjoitusasuissa näkee paljon epäyhtenäisyyttä; onko niistä olemassa virallisia suosituksia? Vastaus: Kissarotujen oikeinkirjoituksesta …
Kysyttyä
Arki, pyhä ja lauantai
Riitta Eronen, Erkki Salo
Kysymys: Pyhä ja arki ovat jo vuosia sitten menneet sekaisin arkipäivän kielenkäytössä. Ongelma juontuu muutaman …
Kysyttyä
Pistekirjoituksesta mustakirjoituksella
Riitta Eronen
Ranskalaisen Louis Braillen 16-vuotiaana vuonna 1825 kehittämä pistekirjoitus on edelleen käytössä ympäri maailmaa. Millaista se on ja miten se on mukautunut ajan vaatimuksiin ja uuteen tekniikkaan?
Vähemmistökielet
Komparaation keinot – voiko ruusukin olla ruusumpi?
Riitta Eronen
Äidinkielinenkään suomen kielen käyttäjä ei aina ole ihan varma vertailuasteiden oikeasta muodosta: onko jäätelö sulempaa vai sulampaa ja pitääkö sanoa tanakka, tanakampi, tanakin, vai olisiko superlatiivi sittenkin tanakoin? Vertailuasteiden käyttöä on Kielikellossa aikaisemmin käsitellyt Matti Punttila vuonna 1988 (Vertailun vaikeuksia. Vertailuasteen muodostamisesta ja valinnasta, ks. Lue myös). On siis jo aika palata asiaan, varsinkin, kun jotkin ohjeista ovat hiukan muuttuneet ja väljentyneet.
Rakenteet
Mainitunlainen ja viimeksi mainitun lainen
Riitta Eronen
Suomessa on itsenäinen sana lainen, joka tarkoittaa samaa kuin kaltainen. Niinpä sellaiset ilmaukset kuin Pariisin …
Kysyttyä
Kaksipuolinen mutta oikeanpuoleinen
Riitta Eronen
Yhdyssanan jälkiosana esiintyy kaksi erilaista substantiivista puoli saatua adjektiivijohdinta: -puoleinen ja -puolinen. Joskus on vaikea …
Kysyttyä