kirjoittajalta
Raija Lehtinen
Sana lyhenee, kirjain suurenee
Raija Lehtinen
Melko usein kielitoimiston puhelinneuvontaan esitetään ihmettelevä kysymys, voiko sellainen lyhenne kuin esimerkiksi TVH olla isokirjaiminen, …
Artikkeli
Tuliaiset ja läksiäiset, antelias ja yritteliäs
Raija Lehtinen
Tämän jutun tarkoituksena on kertoa, että läksiäiset, vihkiäiset ja eräät muutkin juhlien nimet kirjoitetaan, kuten …
Artikkeli
Ranskankermaa ruokiin
Raija Lehtinen
Kaupoista saa nykyään ostaa monenlaiseen ruoanvalmistukseen sopivaa miedosti hapatettua kermaa. Kerma on Suomessa tehtyä, mutta …
Artikkeli
Heretkää toteuttamasta
Raija Lehtinen
Muotisanat ja -sanonnat vaihtuvat nimensä mukaisesti. Nyt on jo muutaman vuoden ajan ollut tapana käyttää …
Artikkeli
Kielitoimiston puhelinneuvonnan asiakkaat ja heidän ongelmansa
Raija Lehtinen
Kielitoimiston puhelinneuvonnan asiakkaat tietävät, että neuvontanumero on kiusallisen usein varattu. Ketkä neuvontaan sitten soittavat? Mitä he kysyvät, mihin he tietoja tarvitsevat? Näitä ja eräitä muitakin puhelinneuvontaan liittyviä seikkoja selvitettiin haastattelemalla joulukuussa 1984 ja maaliskuussa 1985 neuvonnan asiakkaita. Haastatteluselvityksen pani alulle Pohjoismaiden kielisihteeristö, ja samanlainen selvitys tehtiin yhtä aikaa Tanskassa, Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa. Kaikissa näissä maissa on toiminut jo 1940- tai 1950-luvulta lähtien valtion joko kokonaan tai osittain rahoittama kielilautakunta. Suomesta olivat selvityksessä mukana sekä kielitoimisto että ruotsin kielen toimisto; Ruotsista siihen osallistui Svenska språknämndenin lisäksi myöhemmin myös ruotsinsuomalainen kielilautakunta.
Kielenhuollon historia ja periaatteet
Onko tunnettuus jo tuttu
Raija Lehtinen
Tunnettuus ei ole vielä kovin tunnettu sana, vaikka se on ollut jonkinvertaisessa käytössä jo parikymmentä …
Artikkeli
Ajanjaksot ja määräpäivät
Raija Lehtinen
Monissa laeissa ja asetuksissa ilmaistaan erilaisia kesto- ja voimassaoloaikoja. Vuosilomalaissa esimerkiksi sanotaan, että lomakausi on toukokuun 2. päivän ja syyskuun 30. päivän välinen aika, nämä päivät mukaan luettuina. Koirien kiinnipidosta laki sanoo: ”Huhtikuun 1 ja elokuun 31 päivän välisenä aikana, mainitut päivät mukaan luettuina, älköön koiran annettako olla ulkona kytkemättömänä – –.” Metsästyslaissa luvataan, että metsoa, teertä, riekkoa ja eräitä muita lintuja saa metsästää syyskuun 10. päivän alusta joulukuun loppuun. – Näissä tapauksissa ajanjaksot on ilmaistu päiviä lukuun ottamatta sanoin (ei numeroin ja merkein) ja jaksojen alkamis- ja päättymisajat on täsmennetty erityisillä lausekuvioilla. Jokapäiväisemmissä kirjoituksissa käytämme lyhyempiä ajanjaksojen ja määräpäivien merkintätapoja, mutta yksiselitteisiä niidenkin tulee olla.
Artikkeli
Omantunnon kysymys
Raija Lehtinen
Osa suomalaisista poimii mustiaherukoita ja maustaa ruokansa mustallapippurilla, osa sen sijaan poimii mieluummin mustaherukoita ja käyttää mustapippuria. Samoin toiset meistä viettävät pitkääperjantaita, toiset pitkäperjantaita. Monien yhdyssubstantiivien – esimerkiksi äskeisten – adjektiivialkuosaa voidaan taivuttaa tai olla taivuttamatta. Toisaalta suomen kielessä on sellaisia adjektiivialkuisia substantiiveja, joiden alkuosa on kiistatta vain toista, taipuvaa tai taipumatonta, tyyppiä.
Artikkeli
Interraillipulla raiteilemaan
Raija Lehtinen
Vuosittain yli 15 000 suomalaisnuorta ostaa interrailkortin ja lähtee ulkomaille. Kortti on kansainvälinen rautatielippu, jolla …
Artikkeli
Presidentti vai puheenjohtaja
Raija Lehtinen
Presidentti-sana on Suomessa ennen muuta tasavallan päämiehen arvo- ja virkanimi. Myös tuomioistuinten esimiehet ovat Suomessa …
Artikkeli