Siirry sisältöön

kirjoittajalta

Pirjo Hiidenmaa

Suomi tieteen kielenä

Pirjo Hiidenmaa

Suomen kielen lautakunta järjesti joulukuussa 2005 kielipoliittisen seminaarin, jonka aiheena oli suomen kielen asema yliopistoissa …

Kielipolitiikka

Kielenhuollon muuttunut maisema

Pirjo Hiidenmaa

Kieli muuttuu, maailma muuttuu, tavataan sanoa. Kun sekä kieli että maailma muuttuvat, muuttuu myös käsityksemme kielestä ja kielenhuollosta.

Kielenhuollon historia ja periaatteet

Hei suomi!

Pirjo Hiidenmaa

Tukholmassa juhlittiin lokakuussa, kun ruotsinsuomalainen kielilautakunta täytti 30 vuotta. Lautakunta on perustettu vuonna 1976 kehittämään …

Vähemmistökielet

Alma mater, yliopisto ja University. Akateeminen maailma kielivalintojen edessä

Pirjo Hiidenmaa

Tanska, Ruotsi ja Viro ovat laatineet kieliohjelmat, joilla ne pyrkivät vahvistamaan omien kieltensä asemaa. Norjassa tällainen ohjelma on tekeillä. Suomessa on laadittu suomenruotsia koskeva toimintaohjelma; myös suomen kielen kehittämisohjelmaa suunnitellaan. Kielen asemaa tarkastellaan kaikkialla Euroopassa, ei vain ”pienissä” maissa ja ”pienten” kielten asemaa. – Kirjoitus perustuu suomen kielen lautakunnan seminaarissa syksyllä 2004 pidettyyn esitykseen.

Kielipolitiikka

Sosiaali- ja terveysalan hyvinvointikieltä

Pirjo Hiidenmaa, Matti Rimpelä

Stakes eli sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus on monen erikoiskielen sulatusuuni. Näin toteaa keskuksen tutkija, ylilääkäri Matti Rimpelä, joka lukuisten tutkimusaiheidensa lisäksi on kiinnostunut kielestä.

Kieli ja työelämä

Näkökulmia yleiskieleen

Pirjo Hiidenmaa

Yleiskieli – normien mukaista Yleiskielen sanotaan olevan kirjakielen normien mukaista. 1800-luvulla kielen normit kehitettiin nimenomaan …

Yleiskieli ja puhekieli

Tietoa, kypsyyttä ja sanomisen taitoa? Äidinkielen ylioppilaskoe muinaisista roomalaisista nykypäivään

Pirjo Hiidenmaa

Ylioppilastutkintoa on sen yli 150-vuotisen historian aikana uudistettu useita kertoja. Parhaillaan on käynnissä uudistus, joka koskee äidinkielen koetta. Äidinkielen kokeen rinnalla myös koulun kirjoittamisen opetus on muuttumut parin kolmen vuosikymmenen välein. Miten uusi oppi kulloinkin on painanut jälkensä kirjoittamisen opetukseen ja kielen käyttämiseen?

Kielen opetus ja oppiminen

Oikeus asialliseen kieleen

Riitta Eronen, Pirjo Hiidenmaa

Oikeuskansleri Paavo Nikula on ennen nykyistä virkaansa ehtinyt toimia mm. tasa-arvovaltuutettuna ja kansanedustajana. Hallintokieleen hän on syvällisesti perehtynyt jo yli kaksikymmentä vuotta sitten, jolloin toimi virkakielikomitean puheenjohtajana. Miten oikeuskansleri kehittäisi nykyistä virkakieltä?

Kieli yhteiskunnassa

Valtionhallinnon nimien alkukirjaimet

Pirjo Hiidenmaa

Valtion hallinto koostuu useanlaisista laitoksista, eivätkä laitosten nimet ole keskenään samanlaisia. Ei ole myöskään yhtä periaatetta, jonka mukaan nimien kirjoitusasu aina voitaisiin määrittää.

Hallinnon nimet

Mistä Agricola tiesi?

Pirjo Hiidenmaa

Nykyisin useimmissa kirjainkirjoituksella kirjoitettavissa kielissä on olemassa isojen ja pienten kirjainten ero. Alkujaan kirjoitettiin vain …

Artikkeli