Siirry sisältöön

kirjoittajalta

Osmo Ikola

”Viestinjuoksuvirheiden taimenia”

Osmo Ikola

Kielikellon numerossa 2/2002 oli Heikki Hurtan lyhyt kirjoitus taimen-sanan käytöstä merkityksessä ’taimi’. Ehkä minun sopii …

Keskustelua

Jouluevankeliumin Quirinius

Osmo Ikola

Helsingin Sanomien ”Kieli-ikkunassa” oli joulun alla (22.12.98) Taru Kolehmaisen kirjoitus ”Jouluevankeliumin kompastus”, jossa hän ihmettelee …

Keskustelua

Kielenhuollon tehtävät nykyhetkellä

Osmo Ikola

Kielenhuollon periaatteista ja tehtävistä keskustellaan ja on syytä keskustella, onhan kysymyksessä yhteinen kielemme. Tässä kirjoituksessa asiaa pohtii Turun yliopiston suomen kielen emeritusprofessori Osmo Ikola, joka on käsitellyt kielenhuoltokysymyksiä paitsi työssään ja julkaisuissaan myös toimiessaan suomen kielen lautakunnan jäsenenä vuodesta 1969 alkaen sekä lautakunnan puheenjohtajana 1980–88. Kirjoitus perustuu esitelmään, joka pidettiin suomen kielen lautakunnan nykyisen puheenjohtajan apulaisprofessori Päivi Rintalan 60-vuotissymposiumissa 10.6.1994.

Artikkeli

Tulla-futuurin historiaa

Osmo Ikola

Kielikellossa 2/1993 (s. 3–4) oli Matti Vilppulan kirjoitus ”Onko tulla-futuuri tarpeeton?” Sen tarpeellisuudesta ja käyttökelpoisuudesta …

Artikkeli

Toimeentulorajoitteinen laitostalousoppilaitos¹

Osmo Ikola

Viime keväänä oli eräässä lehdessä uutinen, että Varsinais-Suomen emäntäkoulu muuttuu syksyllä Naantalin koti- ja laitostalousoppilaitokseksi. …

Artikkeli

Yleispuhekielemme synty

Osmo Ikola

Kirjakieli on yhtenäinen valtakunnallinen kielimuoto. Valtakunnallinen puhekieli ei ole kuitenkaan saavuttanut samanlaista yhdenmukaisuutta kuin kirjakieli. Paikallismurteet ovat pitäneet sitkeästi puoliaan. Koululaitos on yhtenäistänyt puhekieltä, ja sama vaikutus on ollut radiolla ja televisiolla., joissa ohjelmatoiminnan säännöstön mukaan tulee käyttää hyvää yleiskieltä, siis käypää valtakunnallista puhesuomea. Millaiset ovat tämän yleispuhekielen juuret ja kehitysvaiheet? Tätä käsitteli Julkisuuden puhekieli -seminaarin avauspuheenvuorossa suomen kielen lautakunnan puheenjohtaja professori Osmo Ikola.

Artikkeli

Infinitiivin objektin muodosta

Osmo Ikola

Objektisäännöt kuuluvat suomen kieliopin hankalimpiin asioihin. Ensinnäkin on ratkaistava, tuleeko objektin olla akkusatiivissa (”kokonaisobjekti”) vai partitiivissa (”osaobjekti”). Toiseksi: jos käytetään yksiköllistä akkusatiiviobjektia, on ratkaistava, valitaanko päätteellinen (genetiivin kaltainen) vai päätteetön (nominatiivin kaltainen) muoto. Jälkimmäiseen ongelmaan esittää kielilautakunnan puheenjohtaja entistä väljempää sääntöä.

Artikkeli

Kielen normittamisesta

Osmo Ikola

Viime aikoina on paljon keskusteltu suomen kirja- ja yleiskielen normittamisen merkityksestä: siitä, minkä verran tällaisia normeja on syytä opettaa koulussa ja minkä verran normeista poikkeamisen pitäisi vaikuttaa ylioppilasaineiden arvosanoihin. Kritiikki on tullut ennen kaikkea äidinkielen opettajien piiristä, ja sen kohteina ovat olleet ainakin ylioppilastutkintolautakunta ja kielenhuoltajat. On myös ehdotettu, että olisi järjestettävä näiden kolmen ryhmän edustajien välinen keskustelu. Julkisuudessa käydyn keskustelun ja tehtyjen ehdotusten johdosta on nyt järjestetty tämä teemapäivä. Aloitteen on tehnyt Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen suomen kielen lautakunta, ja taloudelliset mahdollisuudet tilaisuuden järjestämiseen on antanut tutkimuskeskus, jonka johtaja professori Tuomi on pyydetty tilaisuuden puheenjohtajaksi.

Artikkeli

Suomen kielen lautakunta – mihin se pyrkii ja miten se toimii?

Osmo Ikola

Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen suomen kielen lautakunta (lyhyesti: kielilautakunta) jatkaa Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kielivaliokunnan (1928–48), Suomen Akatemian kielilautakunnan (1949–69) ja Nykysuomen laitoksen kielilautakunnan (1970–76) työtä. Suomen kielen lautakunnan tehtävänä on 1976 annetun asetuksen mukaan ”päättää kielenkäyttöä koskevista periaatteellisista tai yleisluonteisista suosituksista”. Yksityiskohtaisempi kielenhuolto taas on uskottu tutkimuskeskuksen kielitoimistolle, jonka tehtävänä on mm. ”laatia sanakirjoja ja ohjeistoja, antaa suosituksia ja ohjeita suomen kielen käytöstä sekä tarjota muutakin, työjärjestyksessä vahvistettavaa kielenhuoltopalvelua”. Käytännössä kielilautakuntakin kyllä usein joutuu käsittelemään kielenkäytön yksityiskohtia, sikäli kuin niihin liittyy periaatteellinen kannanotto. Tällaisia voidaan verrata verrata vaikkapa oikeuslaitoksen tuntemiin ns. ennakkopäätöksiin.

Artikkeli

Tyyppien alkaa tehdä, alkaa tekemään ja ruveta tekemään yleisyyssuhteista

Osmo Ikola

Kielenkäyttöä koskevia suosituksia käsiteltäessä on usein murteiden edustuksella olennainen merkitys. On otettava huomioon eri ilmaustyyppien …

Artikkeli