Siirry sisältöön

kirjoittajalta

Marja Lehtinen

CD-Perussanakirja – uuden ajan sanasampo

Marja Lehtinen

Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen vuosina 1990–1994 julkaiseman Suomen kielen perussanakirjan sähköinen versio CD-Perussanakirja on valmis. Sähköisen muodon ansiosta CD-Perussanakirjassa on monia sellaisia ominaisuuksia, jotka tekevät siitä uudenlaisen monipuolisen työkalun ammatikseen kirjoittaville ja kaikille kielestä kiinnostuneille. CD-Perussanakirjan syntyvaiheita ja ominaisuuksia esittelee seuraavassa toinen sen päätoimittajista Marja Lehtinen.

Artikkeli

Yhdysadjektiivit

Marja Lehtinen

Perussanakirjan kanta ns. yhdysadjektiiveihin on jokseenkin sama kuin aiemman kielenhuollon. Asiaa käsiteltiin suomen kielen lautakunnassa …

Substantiivit, adjektiivit ja pronominit

Sanoja, merkityksiä, ohjeita. Eräs näkökulma Perussanakirjaan

Marja Lehtinen

Yksikielisestä selittävästä sanakirjasta on kai useimmiten tapana tarkistaa, miten jokin sana, fraasi tai muu ilmaus on siinä määritelty. Kiinnostavaa on lisäksi katsoa vaikkapa, mikä on sanan tai ilmauksen tyyliarvo. Sanakirjasta saa monia muitakin tietoja, esimerkiksi tietoja kirjakielen normeista. Suomen kielen perussanakirjan toimitussihteeri Marja Lehtinen esittelee tässä artikkelissa muutaman esimerkin avulla sitä, millaisia Perussanakirjan normit ovat ja miten niitä sanakirjasta löytää.

Artikkeli

Eräs kongruenssiongelma

Marja Lehtinen

Subjektin ja predikaatin kongruenssin – eli toisiinsa mukautumisen – sääntö on useimmiten suomen kielessä selvä. …

Artikkeli

”Lämmin ja kylmä sää ovat vuorotelleet”. Attribuuttirakenne subjektina

Marja Lehtinen

Kielikellon tämän vuoden ensimmäisessä numerossa (1/88) oli kirjoitus eräiden attribuuttirakenteiden pääsanojen numeruksesta. Puheena olivat sellaiset kahteen tai useampaan tarkoitteeseen viittaavat rakenteet, joissa saman substantiivipääsanan edellä on useita genetiiviattribuutteja ja (Suomen ja Ruotsin pääministeri ~ pääministerit) tai adjektiiviattribuutteja (1. ja 2. päivänä) tai joissa saman yhdyssanan perusosan edellä on useita määriteosia (Kalevan- ja Yrjänkatu ~ kadut). Kun tällainen numerukseltaan toisinaan ongelmallinen pääsana on lauseessa subjektina, ei aina ole helppo valita predikaatinkaan numerusta. – Seuraavassa esitellään sitä, miten attribuuttirakenteiden nominatiivimuotoisten subjektipääsanojen ja predikaattiverbien kongruenssi nykyisin kirjoitetussa kielessä toteutuu.¹

Artikkeli

Pääsanan yksikkö ja monikko eräissä attribuuttirakenteissa

Marja Lehtinen

Suomen kielen erikoisuuksien joukossa mainitaan usein yksikön käyttö sellaisissa tapauksissa kuin Suomen ja Ruotsin pääministeri, Kalevan- ja Yrjönkadun kulmassa. Lehtiä lukiessa ja vaikkapa uutisia kunnellessa huomaa kuitenkin, että aivan yleisesti käytetään myös monikkoa: Suomen ja Ruotsin pääministerit, Kalevan- ja Yrjönkatujen kulmassa. Mitä tällaisesta monikon käytöstä on sanottava? Onko se väärin? Onko pelättävissä, että ”epäsuomalainen” monikko valtaa alaa ”suomalaisemmalta” yksiköltä? Tällaisia kysymyksiä pohtii kirjoituksessaan Marja Lehtinen. Tapausryhmittäinen esittely on tarkoitettu niille, jotka kaipaavat perusteluja. Ohjeet ovat tiivistelmänä artikkelin lopussa.

Artikkeli

Levikki lisääntyi 10 000:lla

Marja Lehtinen

Lehtien taloussivuilla ja yritysten vuosikertomuksissa ovat tavallisia lauseet, joissa kerrotaan, kuinka paljon jokin on lisääntynyt, kasvanut, vähentynyt jne. Määrän suuruus ilmoitetaan tällöin tavallisesti numeroilmauksella ja mittayksiköllä. Vanhastaan on määrän ilmauksissa suositeltu käytettäväksi objektin sijoja, mutta nykysuomessa muunkinlaiset ilmaukset ovat tavallisia ja monesti jopa suositeltavampia kuin tuon vanhan suosituksen mukaiset muodot.

Artikkeli

Valtioneuvoston päätös viranomaisten kielenkäytön parantamisesta

Marja Lehtinen

Viranomaisten kielenkäytön kohentaminen on viime vuosina ollut yksi kielenhuollon päätehtäviä. Myös viranomaiset itse ovat halunneet …

Artikkeli