kirjoittajalta
Kirsti Aapala
Mistä tulee kaarnikka?
Kirsti Aapala
Kotimaisten käyttömarjojen joukkoon on viimeksi kuluneen vuosikymmenen aikana hivuttautunut kaarnikka. Moni tietää jo, ettei kyseessä …
Kysyttyä
Suosanojen jäljissä korvesta keitaalle
Kaisu Aapala, Kirsti Aapala
Suomea pidetään metsien ja järvien maana. Joukkoon voisi lisätä suot, sillä noin kolmannes Suomen maapinta-alasta on suota. Myös soihin liittyvää sanastoa on paljon. Tässä artikkelissa kerrotaan, miten suosanoja käytetään toisaalta murteissa ja yleiskielessä, toisaalta suotieteen termeinä.
Erikoisalojen sanat
Körpäkän jäljillä
Kirsti Aapala
Kielitoimistosta on kysytty, mitä tarkoittaa Suomea matkatessa vastaan tullut ruokasana körpäkkä. Onko se uusi vai …
Kysyttyä
Monena mikot maailmalla
Kirsti Aapala
Syyskuun 29. päivänä vietetään Mikon päivää. Mikko on tavallisimpia miesten nimiä. Se on ollut pohjana myös lukuisia kansanomaisia yhdyssanoja luotaessa.
Murteet ja slangi
Omenasta on moneksi
Kirsti Aapala
Hedelmistämme tutuin, omena, on saanut aikanaan lainata nimeään myös perunalle. Mutta mitä ovatkaan lemmenomenat, ja millaisia tarinoita omenaan ja sen nimeen liittyy?
Sanojen taustaa
Rakkaiden lintujen monet nimet
Kirsti Aapala
Mihin perustuvat lintujen nimitykset? Miksi toisilla linnuilla on useita nimiä mutta toisilla vain yksi? Lintujen nimitysten aarreaitta on Kaisa Häkkisen hiljattain ilmestynyt laaja teos Linnun nimi; murteellisten nimitysten kirjon näkee suomen murteiden sana-arkistosta. Sanaston tutkija Kirsti Aapala tarkastelee seuraavassa joitakin lintunimistön luonteenomaisia piirteitä.
Kasvi- ja eläinlajien nimitykset
Sisilisko
Kirsti Aapala
Sisilisko-nimelle on eri kielissä monia erilaisia äänteellisiä muunnoksia. Myös suomen kielen murteissa ja vanhassa kirjallisuudessa sisiliskoa tarkoittavasta sanasta on käytetty kymmeniä eri variantteja.
Sanojen taustaa
Suomi, Ruotsi ja Venäjä – oma ja naapurin nimi
Kirsti Aapala
Sanojen alkuperän tutkijat, etymologit, ovat vuosisatoja etsineet vastausta siihen, miksi kutsumme maatamme Suomeksi. Myös läheisten naapurimaidemme nimitykset kiinnostavat, sillä ne kertovat lähekkäin eläneiden kansojen yhteisestä menneisyydestä.
Artikkeli
Sormet sormien lomahan
Kirsti Aapala
Monet ruumiinosien nimityksistä kuuluvat suomen kielen vanhimpaan omaperäiseen sanastoon. Ikää näille sanoille kertyy ainakin 7 …
Sanojen taustaa
Arvoituksellinen sikapiikki
Kirsti Aapala
Kirsti Aapala kirjoitti Kielikellossa 1/1992 (ks. Lue myös) morsiusneidon ja sulhaspojan lukuisista nimityksistä suomen murteissa. Yksi kirjoituksessa mainittu omalaatuinen morsiusneidon nimitys on sikapiikki, jonka alkuperä on hämärä. Kielikellon lukija Seija Immanen on kysynyt, onko sanasta saatu sittemmin lisää tietoa. Suomen sanojen alkuperä -teoksen toimittaja tutkija Kirsti Aapala on nyt selvittänyt sikapiikin arvoitusta.
Artikkeli