kirjoittajalta
Esko Koivusalo
EY vai EC?
Esko Koivusalo, Matti Punttila
Hallitus esitti 1. marraskuuta I988 eduskunnalle selonteon Suomen suhtautumisesta Euroopan taloudelliseen yhdentymiskehitykseen. Ulkoministeriön esityksessä käytettiin Euroopan yhteisöistä lyhennettä EC. Jotkut kansanedustajat puhuivat EY:stä, jotkut EC:stä, ruotsinkieliset edustajat EG:stä. Kielikellossa 4/l987 suositettiin suomenkielisessä tekstissä käytettäväksi käsitettä EY, joka perustuu suomenkieliseen nimeen. Kun lehdissä vielä tuon selonteon yhteydessä pohdittiin kirjavaa lyhenteiden käyttöä, kielitoimisto lähetti lehdille seuraavansisältöisen kirjeen.
Merkit, numerot ja lyhenteet
Rakennemuutoksen merkitysoppia¹
Esko Koivusalo
Julkisuus on Suomessa usein yhden sanan varassa. Takavuosina tällainen sana oli konsensus: kun sen avulla …
Merkitys
Hämäläisiä häiriköitä kirjakielessä
Esko Koivusalo
Monet suomen kirjakielen käytänteet ovat syntyneet siten, että useista valinnaisista murrevarianteista on yksi hyväksytty kirjakieleen, …
Artikkeli
Ei mallista ole malliksi
Esko Koivusalo
Jos taiteilija maalaa kuvan ihmisestä, eikö tuo ihminen ole malli; ihmisestä tehtyä kuvaa emme sano …
Artikkeli
Avoliitosta asuinliitto
Esko Koivusalo
Kovin saa lehteä lukiessa silmiään pinnistää, jotta erottaisi avoliiton avioliitosta. Kyllähän nämä kaksi yhteiselon muotoa …
Artikkeli
Sairauksien nimet suomeksi
Esko Koivusalo
Tämän vuoden lääkäripäivillä pohdittiin 8. tammikuuta yhden aamupäivän verran kysymystä, tulisiko diagnoosit eli taudinmääritykset kirjoittaa …
Erikoisalojen sanat
Keskiverto
Esko Koivusalo
Kielenhuoltajia moititaan usein siitä, että he ”sallivat” yleiskielessä käytettävän joitain matematiikan tarkkoja ilmauksia epätarkasti. Tavallinen …
Erikoisalojen sanat
Suuren sivistyskielen huolto
Esko Koivusalo
Kielenhuollon tarpeellisuutta on usein perusteltu viittaamalla ranskan kielen vaalinnan traditioon ja saavutuksiin. Silti ainakin Suomessa …
Kielenhuollon historia ja periaatteet
Julkisuuden puhekielen ongelmat
Esko Koivusalo
Kirjoitetun ja puhutun kielen eroista oli Kielikellossa 3 (1970) Pauli Saukkosen valaiseva artikkeli ”Puhekielen luonteesta”. …
Artikkeli
Pohjalainen, ei ”pohjanmaalainen”
Esko Koivusalo
Eräs päivälehti kertoi, että ”keskipohjanmaalaisen kirkonrakentajan Jacob Rijfin (1753–1808) yksi merkittävimmistä luomuksista on Skellefteån maaseurakunnan …
Artikkeli