Keväällä ja kesällä 2014 on otsikkoihin noussut termi kiertotalous. Esimerkiksi Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa maaliskuussa otsikoitiin Suomen voivan vielä nousta kiertotalouden mallimaaksi, ja heinäkuun alussa EU julkaisi tiedonannon otsikolla Kohti kiertotaloutta: jätteetön Eurooppa.

Ilman asiayhteyttä termi kiertotalous ei avaudu ensi lukemalta, sillä se vie ajatukset sanan taustalla olevaan verbiin kiertää, jolla on muun muassa merkitys ’välttää, väistää’. Onko kiertotaloudessa siis kyse taloudesta, joka perustuu jonkin välttämiseen? Ja mitä kierretään – verojako kenties?

EU:n tiedonannon mukaan kiertotaloudessa on muun muassa tarkoitus edistää jätteiden vähentämistä ja kierrättämistä EU:n jäsenvaltioissa. Tiedonanto sisältää kunnianhimoisia tavoitteita jätteen määrän vähentämiseksi ja kierrätyksen lisäämiseksi. Työ- ja elinkeinoministeriö puolestaan määrittelee kiertotalouden hyvin suunnitelluksi taloudeksi, jossa materiaalien hukkaaminen ja jätteen syntyminen on minimoitu. Kyse on siis ennemminkin kierrättämisestä kuin kiertämisestä.

Olisiko selvempää puhua kiertotalouden sijaan kierrätystaloudesta? Siitä on lehdissä puhuttu jo 1990-luvulla. Esimerkiksi Helsingin Sanomat kirjoitti 22.10.1994: ”Kierrätystalous tarjoaa tukulti myös uusia työpaikkoja, koska se on aivan uusi ja kasvava talouden haarake.” Kierrätystalous-sana on selkeä ja avautuu heti lukijalle: kyseessä on talous, joka perustuu kierrätykseen. Samalla tavoin läpinäkyviä termejä ovat esimerkiksi kilpailutalous ’kilpailuun perustuva talous’ ja vaihdantatalous, joka on hyödykkeiden vaihtoon perustuva talous.

Miksi sitten kiertotalous eikä kierrätystalous? Termi kiertotalous on mitä todennäköisimmin syntynyt englanninkielisen termin circular economy käännöksenä. Edellä mainittu EU:n tiedonanto kuuluu englanniksi Towards a circular economy: A zero waste programme for Europe. Jos englannin kielen termi ei vielä 1990-luvulla ollut tunnettu, oli suomenkielisissä teksteissä helppo puhua kierrätystaloudesta. Useissa kiertotaloutta käsittelevissä teksteissä kirjoitetaankin nyt samassa yhteydessä kiertotaloudesta mutta kierrätysyhteiskunnasta. Esimerkiksi Akava, SAK ja monet muut julkisen sektorin toimijat, järjestöt ja suomalaiset yritykset ovat liittyneet yhteen koalitioksi edistämään kierrätysyhteiskuntaa ja kiertotaloutta.

Todennäköisesti kiertotalous-sana jää kieleen ainakin tässä asiayhteydessä. Nyt jo edellä mainitut järjestöt ja toimijat ovat allekirjoittaneet Kohti kiertotaloutta -julkilausuman, ja niiden tavoitteena on nostaa kiertotalous seuraavan hallitusohjelman keskeiseksi tavoitteeksi. Ajatus on hyvä ja kannatettava, termi vain on valitettavasti hämärä.