Kielitoimiston sanakirja on Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa laadittu yksikielinen suomen kielen sanakirja. Se on nykysuomen yleiskielen kuvaus, joka antaa tietoa myös joistakin erikoisalojen, slangin ja murteiden sanoista, samoin sanojen tyyliväristä, oikeinkirjoituksesta jne. Sanakirja julkaistiin sähköisenä CD-ROM- ja verkkoversiona vuoden 2004 lopussa. Nyt siitä on tehty myös painettu kolmiosainen versio, joka ilmestyy syksyllä 2006.
Kielitoimiston sanakirja pohjautuu Suomen kielen perussanakirjaan, joka ilmestyi painettuna 1990-94 ja sähköisenä CD-Perussanakirjana 1997. Kielitoimiston sanakirjaa on esitelty laajemmin Kielikellon numerossa 4/2004 (ks. Lue myös).
Sanakirjojen kerrostumat
Kielitoimiston sanakirjan ja painetun Suomen kielen perussanakirjan ilmestymisen välillä maailma on ehtinyt muuttua: 1990-luvun alun sanakirja ei vielä tuntenut esimerkiksi tekstiviestiä, sähköpostiosoitetta tai kotisivua, verkkopäiväkirjasta eli ”blogista” puhumattakaan. Hakusanoja onkin Kielitoimiston sanakirjassa noin 6 500 enemmän kuin Perussanakirjassa, ja yli 20 000 vanhaa sana-artikkelia on ajantasaistettu.
Vielä enemmän maailma on muuttunut Kielitoimiston sanakirjan ja Nykysuomen sanakirjan ilmestymisten välillä. Nykysuomen sanakirja ilmestyi jo vuosina 1951–61, eikä sitä ole sen jälkeen uudistettu. Uusia painoksia kirjasta on kyllä ilmestynyt.
Sanaston lisäksi myös monet kielenhuollon suositukset ja sanojen tyylilajia kuvaavat luonnehdinnat ovat muuttuneet vuosien kuluessa. Sähköisiin versioihin näitä muutoksia on kirjattu jo aiemmin, mutta nyt on saatavissa myös ajantasainen painettu kirja.
Sähköinen vai painettu kirja?
Sähköisellä ja painetulla sanakirjalla on osittain omat vannoutuneet käyttäjänsä. Toisaalta kaikilla ei ole edes mahdollisuutta käyttää sähköistä sanakirjaa. Paljon on kuitenkin myös ”sekakäyttäjiä”, jotka toimivat tilanteen mukaan: kun tietokone on auki ja tekstinkäsittely meneillään, on kätevää avata sähköinen sanakirja ja käyttää hyväksi sen hakumahdollisuuksia, jotka ovat painettuun verrattuna moninkertaiset. Silloin, kun ei olla valmiiksi koneen äärellä, voi kuitenkin olla mukavampaa ottaa kirja hyllystä. Painettu kirja tarjoaa myös selaamisen ilon ja mahdollisuuden löytää sellaistakin tietoa, jota ei ollut juuri etsimässäkään.
Kielitoimiston sanakirjan sähköisen ja painetun version välillä on joitakin eroja. Esimerkiksi suomalaisten paikannimien taivutuksesta tietoa antava Asutusnimihakemisto on vain sähköisen sanakirjan yhteydessä. Sanakirja-artikkeleiden sisällössä on vain vähäisiä eroja. Painettuun on kuitenkin lisätty noin 300 artikkelia ja noin 2 500:aa artikkelia on muokattu. Jonkin verran on siis uudissanoja tullut mukaan jo sähköisen version jälkeenkin, muun muassa kaverikoira, kotoistus, kuukautiskuppi, stailata, sudoku, vaalikone ja vuokralääkäri.
