Mitä Suomessa tapahtuikaan vuonna 1976? Silloin laadittiin mm. sellaiset vaikutuksiltaan kauaskantoiset lait kuin tupakkalaki ja laki kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen perustamisesta. Nyt vietetään siis Kotuksen 40-vuotisjuhlavuotta. Tässä Kielikellon numerossa johtaja Pirkko Nuolijärvi luo katsauksen Kotuksen syntyyn ja toimintaan, jonka perusperiaatteena on kielellinen tasa-arvo ja kaikkien pääsy kielitiedon lähteille.

Käytännössä periaatteet näkyvät monenlaisina arkisina töinä, joista useista Kielikellon lukijoilla on varmaan melko hyvä käsitys. Tässäkin numerossa kerrotaan Kotuksessa tehdyn työn tuloksista, mm. Kielitoimiston sanakirjan päivitetystä versiosta. Päivityshän ei tarjoa vain uusia sanoja, vaan myös uutta tietoa ilmausten tyylilajeista ja käyttötavoista sekä uusista kielenhuollon normeista. Niiden taustalla taas on paljon näkymätöntä selvitystyötä, pohdintaa ja päätöksiä sekä lisäksi joitakin virallisimpia eli suomen kielen lautakunnan suosituksia. Työ on yhteistyötä  paitsi kielenhuoltajien ja sanakirjantoimittajien kesken, myös niin sanotun suuren yleisön ja kielenkäyttäjien kanssa. Kokonaan uusi yhteistyön muoto on se, että lukijat voivat antaa Kielitoimiston sanakirjasta toimitukselle suoraa palautetta ja ehdotuksia, jotka myös vaikuttavat sanakirjan sisältöön.  

Kielitoimiston sanakirjan päätoimittaja Eija-Riitta Grönros kertoo, että monet aiemmin svetisismeinä pidetyt ilmaukset ovat nykyisin osa normaalia yleiskieltä, mikä osoitetaan myös sanakirjassa. Sanakirja ei kuitenkaan sovellu kaikkien ohjeiden antamiseen, joten tarvitaan myös muunlaisia oppaita. Yksi hankala kielenkäytön tapaus on ollut ja on yhä ns. varustelun adessiivi (esim. ”nakit ranskalaisilla”). Tämän lehden Perusasiaa-palstalta selviää, mistä näissä ilmauksissa on kyse ja miten niitä voi tarvittaessa muokata eri yhteyksissä. Tekstilaji vaikuttaa ilmauksen käyttöön, eikä yhtä patenttiratkaisua ole.

Kaikkien pääsy kielitiedon lähteille toteutuu nykyisin paljolti Kotimaisten kielten keskuksen verkkosivujen välityksellä. Niidenkin kautta tehdään yhteistyötä yleisön kanssa. Esimerkkinä tästä on vuoden 2016 alussa tehty vieraskielisten nimien taivutusta koskeva kysely, johon lyhyessä ajassa saatiin runsaat 1 600 vastausta. Kyselyssä tiedusteltiin, miten vastaaja itse taivuttaisi nimiä, esimerkiksi nimeä Downton Abbey (Abbeytä, Abbeyta vai Abbeya?). Kertynyttä aineistoa hyödynnetään ohjeita täydennettäessä.

Vuoden 2015 mittava virkakielikampanja on päättynyt, mutta yhteistyö (mm. Kuntaliiton kanssa) viranomaiskielen parantamiseksi jatkuu. Kampanjalla oli vuonna 2015 omat Facebook-sivut, joille on toivottu jatkoa. Toive toteutuu jo kevään 2016 aikana.