Mitä tarkoittavat sanat ajastaika, muonamies ja porstua? Miten hyvin tunnet suomen kielen vanhan sanaston? Tällaisia testejä tuntuu verkko olevan täynnä. Kun maailma muuttuu, käy väistämättä niin, että osa taakse jäävää elämänmuotoa kuvaavista sanoista häviää käytöstä. Vanhaa katoaa, mutta uutta tulee tilalle. Näin kieli on elänyt ja muuttunut kautta vuosisatojen, eikä muutos pysähdy omaan aikaamme.

Parin viime vuosikymmenen aikana arkipäivän elämä on sähköistynyt, kun digitaali- ja tietotekniikan hyödyntäminen eli digitalisaatio on edennyt vauhdikkaasti. Kehitys näkyy myös kielessä: vuoden 2018 aikana Kielitoimiston sanakirjan toimittajat ovat poimineet eri teksteistä yli 150 tietotekniikkaan ja digitaalisuuteen liittyvää sanaa, sellaisia kuin digituki, digiahdistelu, somepöhinä, älysormus. Osa näistä uudissanapoiminnoista vakiintuu käyttöön ja päätyy lopulta sanakirjaankin.

Myös viranomaiset siirtyvät digiaikaan, kun yhä useampi palvelu on saatavissa verkossa. Sähköisen palvelun suunnittelu ja rakentaminen siten, että palvelusta saadaan toimiva ja käyttäjät huomioon ottava, vaatii monen alan asiantuntemusta ja yhteistyötä. Tästä on esimerkkinä Verohallinnon toteuttama kansalaisille suunnattu Oma vero -palvelu, jota ovat rakentaneet sisällön, tekniikan, kääntämisen ja kielenhuollon asiantuntijat yhdessä. Tärkeää on ymmärtää, että kieli kuuluu olennaisena osana sähköisen palvelun laatuun ja käytettävyyteen. Toimiva kieli ei ole sisällön päälle liimattu ominaisuus, vaan se rakentuu yhtä aikaa sisällön kanssa.

Luovia ratkaisuja

Tekniikan kehitys vaikuttaa myös kielenkäytön tapoihin. Kielenkäyttäjät ovat luovia keksiessään keinoja, joilla kieli saadaan sopeutumaan uusien teknisten sovellusten asettamiin vaatimuksiin. Jos viestintäkanavassa lyhyys on valttia, välimerkit unohdetaan, lyhenteillä tiivistetään ja tunteita ilmaistaan symbolein.

Näin syntyy uusia ilmaisukeinoja, jotka voivat levitä myös alkuperäisen käyttöyhteytensä ulkopuolelle. Esimerkiksi aihetunnisteet eli hashtagit ovat saaneet uudenlaisia käyttötapoja mm. mainonnassa sekä kirjoittajan asenteen tai viestin sävyn ilmaisimina. – Hashtagien monista käyttötavoista ja tehtävistä kirjoittaa tässä Kielikellossa Jutta Rosenberg.

Tietotekniikka voi myös tukea kielenkäyttäjää. Virpi Jylhä ja Salla Fagerström kuvaavat, miten näkövammaiset ja kuurot voivat hyötyä digitalisaatiosta. Parhaimmillaan tekniikka häivyttää tai ainakin madaltaa yhteiskunnallisen ja sosiaalisen osallistumisen esteitä. Virpi Jylhä avaa myös sitä, mitä mm. verkkosivuilta nykyisin edellytettävä saavutettavuus tarkoittaa käytännössä.

Kone on kriittinen lukija

Koneet ymmärtävät kieltä yhä paremmin. Konekäännöksiä hyödynnetään jo yleisesti, ja puheentunnistustekniikka kehittyy nopeasti. Useimpien arkeen kuuluvat hakukoneet, kuten Google, jotka etsivät internetin tekstimassoista hakijan toivomaa tietoa. Jos kirjoittaja haluaa tekstilleen näkyvyyttä verkossa, hänen kannattaakin ottaa hakukoneet ja niiden toimintalogiikka huomioon jo tekstin laadinnassa. Tällaisesta hakukoneoptimoinnista ja löydettävyyden parantamisesta kirjoittaa Eeva Öörni.

Hakukoneet kehittyvät yhä monipuolisemmiksi. Ne toimivat jo tekstien kriittisinä lukijoina ja voivat esimerkiksi arvioida, miten monipuolisesti ja kattavasti aihetta on tekstissä käsitelty. Tekniikka voikin siis parhaimmillaan lopulta vaikuttaa myönteisesti tekstien laatuun: koneelle on tärkeää, että teksti on havainnollinen ja helppolukuinen, ilmaisu konkreettista, rakenne looginen ja käsitteiden suhteet selkeät. Myös ihmislukija kiittää tällaisesta tekstistä.