Tunnuslauseensa mukaan Kela on ”elämässä mukana – muutoksissa tukena”. Kaikki suomalaiset saavat automaattisesti kuvattoman Kela-kortin, mutta esimerkiksi lapsilisää, sairaanhoidon korvauksia tai vanhuuseläkettä voi saada vain täyttämällä hakemuslomakkeen. Yleensä asiakas saa Kelasta korvaukset ja etuudet rahana, mutta äitiysavustukseksi useimmat valitsevat lastenhoitotarvikkeita sisältävän pakkauksen.

Kieli on kelalaisten tärkeä työväline, joten kielenkäytön onnistuneisuus vaikuttaa suoraan asiakaspalvelumme laatuun. Kelalaisia on runsaat 6 000, joista paikallishallinnossa työskentelee noin 4 400 toimihenkilöä.

Kielenhuoltajan työssä olen käytännössä lähinnä kielikonsultti: vastaan kelalaisten kielikysymyksiin puhelimitse ja sähköpostitse sekä tarkistan erilaisia tekstejä. Toiseksi olen kielenhuollon kouluttaja. Eri yksiköille räätälöidyn koulutuksen lisäksi olen viime vuosina pitänyt säännöllisesti suomen kielen osuuden mm. Kelan esimieskoulutukseen osallistuville. Tehtäviini kuuluu myös suunnitella kielenhuollon järjestämistä Kelassa. Kielenhuolto on yhteistyötä kielenkäyttäjien kanssa, olipa kyseessä konsultointi tai koulutus.

Yhteistyökumppaneina tärkeitä ovat myös Kelan kielenkääntäjät, sillä työstämme usein samoja tekstejä. Esimerkiksi lakikielen yleiskielistämiseen liittyviä kysymyksiä samoin kuin Kelaan liittyviä termejä on hyödyllistä pohtia heidän kanssaan. Jos teksti ei ole ollut kielenhuoltajan katsottavana, voi olla, että kielenkääntäjä tekee kääntäessään muutosehdotuksia myös suomenkieliseen lähtötekstiin.

Näkemykseni mukaan mahdollisimman laaja-alainen kielitietämys edistää kielenkäyttötaitoja. Mm. tästä syystä olen pitänyt Kelan henkilökuntalehdessä Yhteispelissä Kielipostia-nimistä palstaa vuoden 2000 alusta. Lehti ilmestyy 10 kertaa vuodessa, joten tämän vuoden loppuun mennessä palstalla on ilmestynyt 40 lyhyehköä artikkelia kielestä ja kielenhuollosta. Jo ennen vuotta 2000 olen kirjoittanut samaiseen lehteen ajankohtaisia kieliartikkeleita.

Päätöksiä, esitteitä, raportteja

Asiakkaille näkyvimpiä Kelan kirjallisia tuotteita ovat asiakaskirjeet ja päätökset; niitä Kela lähettää noin 18 miljoonaa vuodessa. Valtaosa Kelasta asiakkaille lähtevistä kirjeistä ja päätöksistä perustuu ennalta laadittuihin tekstipohjiin, jotka varmistavat ennen kaikkea toiminnan oikeellisuutta ja yhtenäisyyttä. Ne ovat myös toimihenkilölle turvallisia, sillä hänen ei tarvitse miettiä, onko hän osannut kirjoittaa asian oikein. Koska pohjana ovat lakitekstit, joudutaan jatkuvasti pohtimaan, kuinka paljon lain sanamuotoa voi yleiskielistää. Päätöksissä tärkeintä on, että asiakkaalle välittyy hänen saamansa ratkaisu ja sen perusteet. Nykyään käytettävistä päätös- ja kirjemalleista valtaosa on käynyt kielenhuoltajalla ennen tuotantoon siirtymistään.

Käytännön työssä tietotekniikalla on suuri merkitys, mutta se ei saisi asettaa rajoja esimerkiksi asiakkaille menevien tekstien muokkaamisessa. Valitettavasti asiakaskirjeiden ja päätösten atk-tekniikka ei toistaiseksi mahdollista yhtä joustavaa tekstin muokkausta kuin varsinaiset tekstinkäsittelyohjelmat.

Kela julkaisee vuosittain 10 etuusesitettä, joita on saatavilla maksutta. ”Kelan etuudet pähkinänkuoressa” on tarkoitettu yleisesitteeksi sosiaaliturva-alalla työskenteleville, ja muut yhdeksän esitettä ovat yleisölle tarkoitettuja eri etuuslajien esittelyjä. Lisäksi suppeammista aihepiireistä julkaistaan Kelainfo-lehtisiä. Yleisölle tarkoitetuissa esitteissä joudutaan käymään rajaa siitä, millä tarkkuudella asia esitellään. Kireästä julkaisuaikataulusta huolimatta kielenhuoltaja lukee esitteet ennen painoon menoa.

Kelan viestintäyksikkö julkaisee myös lehtiä. Mainitun Yhteispelin lisäksi julkaistaan kuusi kertaa vuodessa asiantuntijoille tarkoitettu Sosiaalivakuutus sekä jokaiseen suomenkieliseen kotiin neljästi vuodessa maksutta jaettava Kelan sanomat ja vastaavasti ruotsinkielisiin koteihin FPA-bladet. Lehtien artikkelit eivät toistaiseksi ole olleet kielenhuoltajan tarkistettavina. Viestintäyksikön vastuulla ovat myös Kelan Internet-sivut, joita on tällä hetkellä noin 3 000. Nettitoimitus on aloittanut työnsä kuluvana syksynä, ja parhaillaan mietitään nettisivujen kielenhuollon järjestämistä.

Kelan tutkimusosasto julkaisee tutkimusraportteja, joiden kielenhuollosta huolehtii tieteellisten julkaisujen toimittaja, hänkin suomen kielen maisteri. Aktuaari- ja tilasto-osasto julkaisee vuosittain Kelan tilastollisen vuosikirjan ja muita tilastojulkaisuja, joiden kielenhuollosta osasto huolehtii itse.

Erilaisia Kelan työryhmämuistioita ja suunnitteluraportteja tulee kielenhuoltoon vuosittain kymmeniä. Vaikka osa näistä on tarkoitettu sisäiseen käyttöön, on mielestäni hyvä, että näidenkin tekstien kielestä pidetään huolta. Muistioissa voi olla aiheensa puolesta esimerkiksi uutta suomenkielistä sanastoa.

Koulutusta ja neuvontaa

Kela on kouluttanut henkilöstöään selkeän virkakielen käyttöön jokseenkin säännöllisesti 1980-luvun alkupuolelta. Alkuvuosina kouluttajat olivat Kielitoimistosta. Nykyään yhteistyö on saanut uusia muotoja. Keväällä 2000 Kelan eläke- ja toimeentuloturvaosasto aloitti uudenlaisen yhteistyön Kielitoimiston kanssa asiakkaille menevien tekstien kieliasun parantamiseksi. Yhteistyö tähtää asiakaskirjeiden ja päätösten kieliasun selkeyttämiseen sekä kohteliaan sävyn aikaansaamiseen. Hankkeeseen kuuluu tekstien kommentointia ja koulutusta; tämä yhteistyömuoto on osoittautunut hedelmälliseksi.

On myös tilanteita, joissa asia koetaan uskottavammaksi Kielitoimiston kuin talon oman kielenhuoltajan esittämänä. Julkisuuteen ei yleensä tule sitä tietoa, että ainakin laajakantoisissa asioissa vastuuntuntoinen kielenhuoltaja kysyy mielellään tuekseen Kielitoimiston kannan asiaan.

Itse olen pitänyt selkeän virkakielen kursseja 1980-luvun lopulta alkaen. Kokemukseni mukaan kelalaiset ovat innostuneita myös kielikoulutuksesta, vaikka muuttuva etuuslainsäädäntö vaatii toimihenkilöiltä jatkuvaa asiasisällön opiskelua. Tekstien tarkistuttaminen kielenhuoltajalla on yleistynyt 1990-luvulla. Aluksi systemaattisimmin tarkistettiin Kelan tutkimusjulkaisujen tekstit, sillä julkaisujen toimittajana on 1980-luvulta lähtien ollut suomen kielen maisteri. Tähän toimeen tulin alun perin itsekin 1986.

Kielenhuoltoon panostaminen näkyy konkreettisesti siinä, että Kelassa on nykyisin päätoiminen kielenhuoltaja. Olen hoitanut tehtävää alkuvuodesta 2002, ja toimipaikkani on Kelan hallinto-osastossa. Ylläpidämme ja parannamme toimihenkilöidemme kielenkäyttötaitoja mm. suunnitelmallisella neuvonnalla ja koulutuksella. Tätä varten olen luvannut laatia kelalaisille räätälöityjä kielioppaita, joista oikeinkirjoitusopas ilmestyi syksyllä 2003.

Kokeilen kuluvana syksynä myös kielenhuollon verkko-opetusta. Koko maan laajuisena organisaationa tämä on yksi tapa viestiä kielenhuollon asioista. Toisaalta nuoret kelalaiset odottanevat myös opetustavoilta vaihtelua. Kelassa on meneillään toimihenkilöiden sukupolven vaihdos, joten on suuri haaste saada myös uudet kelalaiset tiedostamaan hyvän ja selkeän kielen merkitys.

Näillä eväillä valmistaudumme Kelassa toteuttamaan uuden hallintolain kielipykälää (9. §: Hyvän kielenkäytön vaatimus), jonka mukaan viranomaisten on käytettävä ymmärrettävää kieltä.