Kysymys: Luin Kaija Kuirin kirjoittamaa juttua ”Kielellistä passiivisuutta: Miksi me mennään” Kielikellon nro 3/2000 sivulta 14. Ihmettelin kohtaa ”Toimesta-sanaa voi käyttää esimerkiksi lauseessa ’kirkko rakennettiin keisarin toimesta’. Tällöin keisari itse tuskin oli kirvesmiehenä, vaan nimenomaan hän oli toimeksiantajana.” Kouluaikoinani suomen kielen opettajani ja myöhemminkin eri kursseilla kouluttajat ovat opettaneet minulle, että sanoja toimesta ja taholta ei varsinaisesti tarvitse tai edes saa käyttää. Suomen kielessä voimme aina korvata passiivin aktiivilla, esimerkiksi ”keisari rakennutti” tai ”Helsingin kaupunki istutti pensaat puistoon”. Päteekö saamani oppi vielä?
Anja Juutilainen
Vastaus: Kuten Kaija Kuirin kirjoituksesta ilmenee, nykyisin ei opeteta aivan yhtä tiukasti: toimeksiantoa tai teettäjää ilmaistaessa toimesta- ja taholta-rakenteita ei aina pidetä virheinä. Vaikka aktiivilause yleensä on tyylillisesti parempi (esimerkiksi juuri ”keisari rakennutti”), se saattaa joskus olla harhaanjohtavakin: ”hallituksen taholta on ilmoitettu” voi tarkoittaa eri asiaa kuin ”hallitus on ilmoittanut”. Jälkimmäisessä lauseessa ilmoitus on virallinen, kun taas taholta-sanan avulla vihjaillaan jonkun hallituksesta ilmoittaneen. Maija Länsimäki on kirjoittanut aiheesta Kieli-ikkunan ”Poimitaanko marjat mummon toimesta?” Helsingin Sanomiin 1999. Kirjoituksen voi lukea Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen kotisivulta Internetistä (www.kotus.fi).
Riitta Eronen