Pronominit joku ja jokin ovat indefiniittipronomineja (tai indefiniittisiä kvanttoripronomineja), joita käytetään kahdessa merkityksessä: 

  1. ’epämääräinen, tarkemmin yksilöimätön ihminen, eläin tai asia’

    Tee jonkun päivästä ikimuistoinen. | Painaako jokin asia mieltäsi?  
  2. ’muutama, jokunen’.

    Näin voisimme ehkä säästää jonkun euron. |  Sagadin kartano on Lahemaan kansallispuiston alueella, jonkin kilometrin itään Palmsesta.  

Pronominit taipuvat seuraavasti:

Jokin-pronominilla on eräissä sijamuodoissa kaksi muotoa, k:llinen ja k:ton, jotka ovat yhtä käyttökelpoisia.

Näin hänet viimeksi joitakin ~ joitain viikkoja sitten.

Seuraavassa käsitellään pronominien joku ja jokin käyttöä merkityksessä  ’epämääräinen, tarkemmin yksilöimätön ihminen, eläin tai asia’. Pronominien toista käyttötapaa, merkitystä ’muutama, jokunen’,  käsitellään kirjoituksen lopussa.

Käyttöyhteys vaikuttaa valintaan

Pronominien joku ja jokin käytön pääsääntö on, että joku viittaa ihmiseen ja jokin eläimeen tai asiaan. Tämä pääsääntö on aina pätevä ja käyttökelpoinen.

Käytännössä pronominien työnjako ei kuitenkaan ole näin tiukka, vaan kielenkäytössä joku ja jokin vaihtelevat tilanteittain siten, että  joku voi viitata myös eläimeen tai asiaan ja jokin ihmiseen. Tietyin ehdoin tämä vaihtelu on mahdollista myös neutraalia asiatyyliä tavoittelevassa tekstissä.

Seuraavissa taulukoissa on esitetty esimerkein pronominien joku ja jokin yleiskielessäkin mahdollista vaihtelua erilaisissa lauseyhteyksissä. (Eräät tässä hyväksyttävinä esitettävät vaihtelutapaukset jakavat kuitenkin jonkin verran mielipiteitä.)

Pronominien vaihteluun vaikuttaa ensinnäkin se, esiintyvätkö joku ja jokin lauseessa itsenäisinä (substantiivin tavoin) vai osana jotain rakennetta (esim. joku lapsi, joku lapsista, joku toinen (lapsi)). Toinen vaihteluun vaikuttava tekijä on pronominin tehtävä lauseessa ja siitä aiheutuva sijamuoto: nominatiivissa, yksikön genetiivissä ja osin partitiivissa vaihtelu on toisenlaista kuin muissa sijoissa. 

Vaihtelun rajat

Pronominien joku ja jokin käyttöä on käsitellyt mm. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kielivaliokunnan työjaosto – suomen kielen lautakunnan edeltäjä – vuonna 1946. Sen jälkeen suosituksia ovat antaneet oppaissaan mm. E. A. Saarimaa, Osmo Ikola ja Terho Itkonen sekä Kielikellossa Matti Sadeniemi vuonna 1974.

Kielivaliokunnan työjaoston ohje oli vaihtelua salliva, mutta osin ehkä tulkinnanvarainen. Myöhemmin kielenkäytön oppaissa ohje on tiukentunut. Ohjeiden henki on ollut, että joku- ja jokin-pronominien käytön pääsääntöä tulisi mielellään soveltaa kaikkiin tapauksiin, poikkeuksena joku-pronominin nelitavuiset taivutusmuodot muussa kuin itsenäisessä käytössä. Kielenkäytössä esiintyvän todellisen vaihtelun rajojen hahmottamiseksi tuntuu tarpeelliselta tarkastella pronominien vaihtelua ja sitä koskevaa ohjetta uudelleen.

Kuten edellä olevista taulukoista ilmenee, joku- ja jokin-pronominien vaihtelu on yleistä, mutta ei vapaata. Pronominin valintaan vaikuttaa tilanteittain mm.

  1. tarkoitteen luonne (ihminen vai muu kuin ihminen)
  2. pronominin itsenäisyys (itsenäinen vai muu käyttö, esim. määrite)
  3. pronominin sijamuoto (lauseasema): nominatiivi, yksikön genetiivi ja toisinaan partitiivi käyttäytyvät toisin kuin muut sijamuodot.
Itsenäinen käyttö

Itsenäisessä käytössä pääsääntö toteutuu parhaiten, eli joku viittaa ihmiseen ja jokin muuhun kuin ihmiseen. Vaihtelua on kuitenkin joku-sanan nelitavuisissa sijamuodoissa, joissa voi käyttää myös jokin-sanan muotoja: anna se jollekulle ~ jollekin.  

Sijamuodoista nominatiivi, yksikön genetiivi ja partitiivi ovat vaihteluttomia, sillä pronominin avulla ilmaistaan, onko tarkoite ihminen vai jokin muu. Jos pronominin vaihtaa, merkitys muuttuu.

nominatiivi, yksikön genetiivi, partitiivi
Joku liikkuu pimeässä. |  Näin jonkun pakenevan. | Kaipaan jotakuta jota rakastaa. | Takaluukussa kolisee jokin.| Kaipaan jotain jota rakastaa. | Haluatko syödä jotakin?

Muissa sijoissa kuin nominatiivissa, partitiivissa ja yksikön genetiivissä pronomini jokin voi viitata myös ihmiseen (mutta joku ei voi viitata muuhun kuin ihmiseen). Näin voi korvata joku-sanan raskaat, nelitavuiset taivutusmuodot.

muut sijat
Haluan nyt vain nojata johonkuhun ja tuntea itseni rauhassa pieneksi ja turvattomaksi. | Olo oli huono ja olisin halunnut nojata johonkin. | Voiko liivatteen korvata jollakin? | Onko elokuva The Odessa jollekulle ~ jollekin tuttu? | Hienoa, että edes joillakuilla ~ joillakin on halua auttaa. | Olisi mukava jakaa kokemuksia  joidenkuiden ~ joidenkin kanssa.

Huom. Itsenäisesti käytetyn joku-sanan nelitavuisten taivutusmuotojen korvaaminen jokin-sanan muodoilla jakaa jonkin verran mielipiteitä. Kaikkien mielestä se ei ole tyyliltään täysin neutraalia.

Muu käyttö

Joku ja jokin voivat olla lauseessa myös osana kahdesta tai useammasta yhteenkuuluvasta sanasta koostuvaa rakennetta. Ne voivat esiintyä

  • määritteinä:
    Olisiko esimerkiksi jostakusta naapurista avuksi koiranhoidossa? | Painaako jokin asia mieltäsi? 
  • yhdessä elatiivimuotoisen sanan kanssa:
    Lähetä sähköpostia jollekulle meistä. |  Voisitko antaa kodin jollekin näistä pennuista?
  • osana sanayhtymää, jossa pronominia joku tai jokin seuraa toinen pronomini, esimerkiksi toinen, muu, tai substantiivisesti käytetty adjektiivi (joku/jokin parempi):
    Pyydä jotakuta toista lukemaan hakemuksesi läpi. | Leikissä kuvittelin aina olevani joku parempi ja kauniimpi. | Kuinka moni toisen luokan oppilaista valitsi ensimmäiseksi vieraaksi kielekseen jonkin muun kuin englannin?

Muussa kuin itsenäisessä käytössä jokuvoi nominatiivissa ja yksikön genetiivissä viitata sekä ihmiseen että muuhun kuin ihmiseen. Vaihtelu on tavallista ja yleiskieleenkin sopivaa.

joku viittaa ihmiseen
Onko joku poliitikko pettänyt luottamuksesi? | Jos joku lapsista toimi vastoin sääntöjä, muut huomauttivat hänelle siitä. | Voiko joku muu kuin omistaja olla ajoneuvon vakuutuksen ottaja?

joku viittaa muuhun kuin ihmiseen
Kilpailutuksessa on mukana myös joku ruotsalainen yritys. | Voit voittaa jonkun näistä palkinnoista. | Joku taitelijan töistä muistuttaa meduusaa. | Jos tuotanto esitetään Suomessa jonkun muun yhtiön kuin Ylen kanavalla – –.

Nominatiivissa ja yksikön genetiivissä jokin viittaa yleensä muuhun kuin ihmiseen. Ihmiseen viittaavaa jokin-pronominiakin näkyy satunnaisesti käytettävän, mutta se ei sovi neutraalia tyyliä tavoittelevaan tekstiin.

jokin viittaa muuhun kuin ihmiseen
Mitä teen, kun jokin asennusohjelma ei käynnisty? | Jos lapsenne tarvitsee jonkin näistä rokotteista, rokote annetaan lastenneuvolassa.

jokin viittaa ihmiseen (ei sovi asiatyyliin)
Jos jokin tuttavasi harrastaa liskoja, – – (→ joku tuttavasi). | Mukaan lähti usein jonkin kaverin äiti (→ jonkun kaverin).  

Muissa sijoissa kuin nominatiivissa ja yksikön genetiivissä  jokin voi viitata myös ihmiseen (mutta joku ei voi viitata muuhun kuin ihmiseen).  Joku-sanan raskaat nelitavuiset taivutusmuodot voi näin korvata kevyemmillä jokin-sanan muodoilla.

partitiivi
Opiskelijat eivät ole oikeutettuja ateriatukeen, ellei heillä ole esittää jotain edellä mainituista opiskelijakorteista. | Opettaja voi kieltää jotakuta ~ jotain oppilasta osallistumasta tunnille. | Pyydän jotakuta ~ jotain naapuria ottamaan pelargoniani hoitoon. | Ärsyttääkö  jotakuta ~ jotain muuta, kun raketit paukkuvat? | Pyydä jotakuta ~ jotain toista lukemaan hakemuksesi läpi.

Huom. Partitiivissa joku-sanan (jotakuta) korvaaminen jokin-sanalla (jotakin, jotain) jakaa jonkin verran mielipiteitä (esim. pyydän jotain naapuria kastelemaan pelargoniani); kaikkien mielestä tällainen käyttö ei ole tyyliltään täysin neutraalia.

muut sijat
Sain allergisen reaktion jostakin kasvista. | Olisiko jostakusta ~ jostain  naapurista avuksi? |  Lähetä sähköpostia jollekulle ~ jollekin meistä. | Kysy asiaa joltakulta ~ joltakin muulta. | Mistä johtuu oman peilikuvan luuleminen joksikuksi ~ joksikin muuksi henkilöksi [Alzheimerin taudissa]?

Yksiselitteisyys ohjaa valintaa

Pronominin valintaan vaikuttaa ilmauksen yksiselitteisyys: jos tekstiyhteydestä ei käy selvästi ilmi, viittaako pronomini joku tai jokin ihmiseen vai muuhun kuin ihmiseen, on paras soveltaa pääsääntöä (joku = ihminen, jokin = muu kuin ihminen).  Esimerkiksi

Äänestä jotain kilpailijoista voittajaksi [esim. koiraa]. | Äänestä jotakuta kilpailijoista voittajaksi [esim. laulajaa]. | Äänestä jotakuta ~ jotain näistä Idols-kilpailijoista voittajaksi. | Hän ei halunnut ampua mitään elävää olentoa paitsi puolustaakseen jotakuta muuta [kyse ihmisestä, vrt. jotain muuta].

Joku ja jokin merkityksessä ’muutama, jokunen’

Myös merkityksessä ’muutama,  harva, jokunen’ joku- ja jokin- pronominien vaihtelu on mahdollista.  Epäselvissä tapauksissa voi käyttää sanaa muutama,  jokunen.

Tämäkin kehitystyö saattaa tuoda jonkin euron maakuntamme lompakkoon. |  Hammashoito laserilla voi olla jonkun euron kalliimpi kuin perinteinen hoito. |  Aftarakkula on tavallinen ongelma, josta meistä useimmat kärsivät jonkun kerran elämänsä aikana. | Minkä vuoksi joistakin lataamistani elokuvista katoaa jonkin ajan päästä kuva tai ääni? | Tuulettimien lisääminen kuitenkin nostaisi kotelon hintaa joillakin euroilla.

Tähän voisi vaikka jokusen nimen lisää saada! (’muutaman’, vrt. merkitykseltään epäselväksi jäävä jonkun nimen)

Ilmauksissa jonkin aikaa, jonkin verran, jonkin matkaa, jonkinlainen käytetään nyky-yleiskielessä tavallisimmin pronominia jokin.

Esimerkit on poimittu Internetistä (osaa on lyhennetty).

Asiaa on käsitelty suomen kielen lautakunnassa 16.2. ja 9.5.2012.