Järjestysluvut eli ordinaaliluvut ensimmäinen, toinen, kolmas jne. osoittavat järjestystä. Järjestysluku muodostetaan vastaavasta perusluvusta järjestysluvun tunnuksella, joka on yksikössä perusmuodossa -s, muissa muodoissa -nte-, -nne- tai -t- ja monikon taipuneissa muodoissa -nsi- (jossa on mukana monikon tunnus -i-).

viide|s
viide|t|tä
viide|nne|n
viide|nte|nä
viide|nsi|ksi

Poikkeuksellisia ovat perusluvut yksi ja kaksi, joita vastaavat järjestysluvut ovat ensimmäinen ja toinen. Järjestyslukumuotoja yhdes ja kahdes käytetään luvuissa yhdestoista ja kahdestoista, kahdeskymmenes, kahdessadas jne. Yhdyssanan jälkiosanakin ne voivat esiintyä, esimerkiksi kolmaskymmenesyhdes, neljäskymmeneskahdes, mutta tavallisempia ovat nykykielessä muodot kolmaskymmenesensimmäinen, neljäskymmenestoinen. Ajanilmauksissa voi käyttää muotoja yhdes ja kahdes myös yksinään, vaikka se ei ole kovin tavallista: viidestoista yhdettä (tai ensimmäistä), viidestoista kahdetta (tai toista).

Järjestysluvun tunnus tulee luvun kaikkiin osiin paitsi toista-loppuisissa luvuissa (11–19), joissa tunnus tulee vain ensimmäiseen osaan ja toista-osa säilyy sellaisenaan kuten sijataivutuksessakin. (Pitkien järjestyslukujen lukemisesta kirjoituksessa Lukusanojen taivuttaminen, ks. Lue myös.)

viideskymmenesviides
neljännellekymmenennelleviidennelle
viidestoista
kahdeksanneksitoista

Järjestysluvun ilmaiseminen numeroin

Jos järjestysluvun sijamuoto ei ilmene seuraavasta sanasta, se on merkittävä näkyviin. Kaksoispisteen jälkeen merkitään järjestysluvun tunnus ja sijapääte seuraavan taulukon mallin mukaan.

1:nen 2:nen 3:s 4:s   6:s
1:sen 2:sen 3:nnen 4:nnen   6:nnen
1:stä 2:sta 3:tta 4:ttä   6:tta
1:sessä 2:sessa 3:nnessa 4:nnessä   6:nnessa
1:seen 2:seen 3:nteen 4:nteen   6:nteen
           
7:s 8:s 9:s 10:s 11:s (yhde|s|toista)
7:nnen 8:nnen 9:nnen 10:nnen 11:nnen (yhde|nne|n|toista)
7:ttä 8:tta 9:ttä 10:ttä 11:ttä (yhde|t|tä|toista)
7:nnessä 8:nnessa 9:nnessä 10:nnessä 11:nnessä (yhde|nne|ssä|toista)
7:nteen 8:nteen 9:nteen 10:nteen 11:nteen (yhde|nte|en|toista)
         
21:s       2 000:s
21:nnen (lue: -yhdennen)
~ 21:sen (lue: -ensimmäisen)		 2 000:nnen
21:ttä (lue: -yhdettä)
~ 21:stä (lue: -ensimmäistä)		 2 000:tta
21:nnessä (lue: -yhdennessä)
~ 21:sessä (lue: -ensimmäisessä)		 2 000:nnessa
21:nteen (lue: -yhdenteen)
~ 21:seen (lue: -ensimmäiseen)		 2 000:nteen
 
Järjestysluvut kymmenes, sadas ja tuhannes taipuvat seuraavasti:
 
kymmene|s sada|s tuhanne|s
kymmene|t|tä sada|t|ta tuhanne|t|ta
kymmene|nne|n sada|nne|n tuhanne|nne|n
kymmene|nte|en sada|nte|en tuhanne|nte|en

Näitä yhdistelemällä saadaan mm. seuraavat muodot: kymmenestuhannes : kymmenettätuhannetta : kymmenennentuhannennen; sadastuhannes : sadattatuhannetta : sadannentuhannennen jne. Muoto sadannes (: sadanneksen) ei ole järjestysluku vaan murtoluku, sadasosa.

Kun taivutuspäätettä ei merkitä, numero osoitetaan järjestysluvuksi jollakin seuraavista tavoista.

1) Vastaavaa peruslukua osoittavan numeron perään merkitään piste.

1. (ensimmäinen)
58. (viideskymmeneskahdeksas)
1 534. (tuhannesviidessadaskolmaskymmenesneljäs)
4. kohta
15. toimintavuonna

2) Järjestysluvun tunnus merkitään numeron perään kaksoispisteellä erotettuna.

2:nen (toinen)
5:s (viides)
11:s (yhdestoista)

Tämä tapa on suositeltava selvyyden vuoksi etenkin silloin, kun järjestyslukua seuraa virkkeen loppupiste.

Hän oli 15:s.

3) Käytetään roomalaisia numeroita.

• Roomalaiset numerot

Vanha tapa merkitä järjestyslukua on käyttää roomalaisia numeroita. Tämä tapa on nykyisin harvinainen. Se rajoittuu lähinnä hallitsijoitten nimiin (Eerik XIV) ja kirjojen, ohjelmien tms. osien numerointiin, eikä sen käyttöä ole syytä entisestään laajentaa. On huomattava, että roomalainen numero tarkoittaa meillä jo sinänsä järjestyslukua, joten sen jälkeen ei enää merkitä järjestysluvun pistettä tai tunnusta.

IV puiteohjelma

Roomalaisia numeroita käytetään joskus tarkoittamaan lukusanojen johdoksia ykkönen, kakkonen jne., esimerkiksi Kehä III. Tämä tapa ei kuitenkaan ole niin vakiintunut, että sitä kannattaisi laajemmin suosia. Parempi onkin yleensä kirjoittaa johdokset ykkönen, kakkonen jne. kokonaan tai käyttää järjestyslukuja.

Käynnissä olevat tutkimushankkeet kuuluvat nelospuiteohjelmaan
(ei: ”IV-puiteohjelmaan”).

TAI: Käynnissä olevat tutkimushankkeet kuuluvat IV puiteohjelmaan
(= neljänteen puiteohjelmaan).

TAI: Käynnissä olevat tutkimushankkeet kuuluvat 4. puiteohjelmaan
(= neljänteen puiteohjelmaan).

Roomalaisen eli latinalaisen järjestelmän merkkejä käytetään joskus juhlallisissa yhteyksissä myös vuosilukujen merkinnässä peruslukuina. Roomalaisessa järjestelmässä on seuraavat merkit (suluissa vastaava arabialainen numero):

I (1)
V (5)
X (10)
L (50)
C (100)
D (500)
M (1 000)

Muut luvut saadaan näistä yhteen- ja vähennyslaskun avulla. Pääsääntönä on, että kutakin numeroa kirjoitetaan niin monta kuin luvussa on vastaavia yksiköitä ja korkeampiarvoinen numero sijoitetaan vasemmalle puolelle. Korkeampiarvoisen numeron vasemmalla puolella esiintyvä I-, X- ja C-merkki vähentää lukua vastaavasti:

VII = 5 + 1 + 1 = 7
LXX = 50 + 10 + 10 = 70
IX = 10 – 1 = 9
XIV = 10 + (5 – 1) = 14
MCMXCVIII = 1 000 + (1 000 – 100) + (100 – 10) + (5 + 1 + 1 + 1) = 1998

Sijapäätteen merkitseminen järjestyslukuihin

Järjestyslukua taivutetaan tekstissä lauseyhteyden vaatimalla tavalla. Jos järjestysluku merkitään numeroin, taivutuspäätteen edelle merkitään näkyviin myös järjestysluvun tunnus.

Hanke on kiireysjärjestyksessä 23:ntena (kahdentenakymmenentenäkolmantena).

Hän hiihti kilpailussa 12:nneksi (kahdenneksitoista) parhaan henkilökohtaisen ajan ja nousi yhdeksän sijaa 17:nneksi (seitsemänneksitoista).

Roomalaista numeroa taivutettaessa merkitään näkyviin pelkkä sijapääte, sillä roomalaiset numerot ovat jo sellaisinaan järjestyslukuja.

Teos kertoo Kustaa III:sta (ei: ”III:nnesta”).

Varsinkin pieniä järjestyslukuja taivutettaessa on tavallisesti luontevinta kirjoittaa luku kirjaimin.

Joukkue tuli kolmanneksi.

Jos järjestysluku esiintyy tekstissä samassa sijassa kuin sitä seuraava substantiivi, lukuun ei merkitä päätettä. Järjestysluvun piste kuitenkin tarvitaan.

2. sijalla (toisella sijalla)
2. sijaa (toista sijaa)
Tästä on huomautettu myös 18. luvun 5. kohdassa.

Pääte täytyy kuitenkin merkitä näkyviin, mikäli järjestysluvun ja sen sijamuodon määräävän sanan välissä on jokin muu sana.

Seura aloittaa ensi viikolla 12:nnen aikuisille tarkoitetun uimakoulunsa.

Jos kuitenkin on kyse rinnasteisista järjestyslukumääritteistä, joita erottaa vain rinnastuskonjunktio, päätettä ei tarvitse merkitä rinnastuksen muihinkaan jäseniin kuin viimeiseen, ellei ole väärinkäsityksen vaaraa.

Asiaa käsitellään 5. ja 9. luvussa.

MUTTA: Jos rinnasteisten järjestyslukumääritteiden välissä on muita sanoja, pääte merkitään.

Asiaa käsitellään 5:nnessä ja ohimennen myös 9. luvussa.