Kielitoimiston puhelinneuvontaan tulee joukko samanlaisina toistuvia kysymyksiä. Yksi useimmin toistuvia kysymyksiä koskee autojen hajottamispaikkaa: purkamo vai purkaamo, pitkä vai lyhyt vokaali? Teiden varsilla viitat osoittavat useimmiten purkaamo-nimiseen paikkaan, ja puhelinluettelossa on useita autopurkaamoiksi sanottuja paikkoja.
Kielenhuolto suosittaa muotoa purkamo. Perusteluna on kantasanana olevan verbin vokaalinpituus. Verbi purkaa taipuu lyhytvokaalisena, minkä näkee esimerkiksi monikkomuodosta purkavat. Tästä verbin persoonapäätteen vat erottamisen jälkeen saatavaan muotoon liitetään johdin mo. Samoin perustein tulee pakastaa-verbistä pakastamo, (vrt. pakastavat), rikastaa-verbistä rikastamo (rikastavat), jalostaa-verbistä jalostamo (jalostavat), teurastaa-verbistä teurastamo (teurastavat), matkustaa-verbistä matkustamo (matkustavat), varustaa-verbistä varustamo (varustavat), savustaa-verbistä savustamo (savustavat), kuuluttaa-verbistä kuuluttamo (kuuluttavat) jne.
Pitkävokaaliseen purkaamo-muotoon on päädytty ehkä korjaamo-sanan mallin mukaan. Sen taustalla olevan korjata-verbin taivutuksessa monikon 3. persoonan muodossa on pitkä vokaali korjaavat, ja siksi on pitkävokaalinen myös johdos korjaamo. Samalla perusteella ovat pitkävokaalisia mm. ohjaamo (ohjaavat), pakkaamo (pakkaavat), kirjaamo (kirjaavat), leikkaamo (leikkaavat), tislaamo, kampaamo ja valssaamo. Muista kuin a:n sisältävistä teonsanoista tehdään samoin periaattein mo-loppuisia tekopaikkaa tarkoittavia johdoksia: katsomo, kutomo, sitomo; e:n sisältävissä tapahtuu muutos: pukevat mutta pukimo, ompelevat mutta ompelimo.
Malleja valittaessa sanat on etsittävä sanahahmoltaan samantyyppisistä; purkaa-verbin kaltaisia taivutukseltaan ovat juuri esimerkiksi jalostaa ja teurastaa. Ne kelpaavat esimerkiksi. Sen sijaan sisällöltään läheiset sanat, niin kuin purkamolle läheinen korjaamo, eivät kelpaa malliksi sanarakenteelle.