Internet suomen kielen lautakunnassa

Internetin kirjoittamistavasta on keskusteltu niin kauan kuin sana on ollut meillä yleisessä käytössä eli 1990-luvun puolivälistä lähtien. Internet on suositettu kirjoitettavaksi isolla alkukirjaimella. Suosituksen tarkistamiseen on ollut paineita jo pitkään, minkä vuoksi suomen kielen lautakunta käsitteli asiaa kokouksessaan 12.3.2007.

Keskustelussa pohdittiin jonkin verran erisnimen ja yleisnimen rajaa yleisesti. Erisnimeksi Internet voidaan hahmottaa, kun sillä tarkoitetaan maailmanlaajuista verkkojen verkkoa, kun taas yhtenä tietoliikenteen välineenä radion, television, puhelinlinjojen ja verkkojen rinnalla se on luontevaa kirjoittaa pienellä. Lautakunta totesi, ettei internetin kirjoittamisesta pienellä alkukirjaimella aiheudu epäselvyyttä viestinnässä, ja päätyi yksimielisesti tähänastisen suosituksen muuttamiseen siten, että muodon Internet rinnalla voidaan käyttää muotoa internet.

Internet-alkuisten yhdyssanojen kirjoittamisesta todettiin, että erisnimialkuisissa käytetään yleissäännön mukaan yhdysmerkkiä (Internet-sanasto, Internet-sivut, Internet-asetus jne.), kun taas yleisnimialkuisissa ei yhdysmerkkiä yleensä tarvita (internetsanasto, internetsivut; kuitenkin mielellään, hahmotuksen helpottamiseksi, esim. internet-asetus).

Keskusteltiin myös netti-sanan asemasta ja käytöstä. Todettiin, että se on lyhyt ja kätevä ja istuu hyvin suomen kieleen. Käytännössä se onkin jo suorastaan syrjäyttämässä viralliset muodot. Pohdittiin, voisiko siitä jo poistaa arkisuuden tyylileiman (esim. Kielitoimiston sanakirjassa). Päätettiin kuitenkin jäädä seuraamaan sanan kehitystä.

Suosituksen taustaa

Tietoverkko Internet kehitettiin 1960-luvun lopulla USA:n puolustusministeriön aloitteesta yhdistämään erilaisia tutkimuslaitoksia. Tällaisena verkko tunnettiin nimellä ARPANET. Verkon käyttö laajeni nopeasti myös muuhun kuin tieteelliseen työhön: keskusteluihin, sähköpostiin ja yleiseen tiedonvälitykseen.

Tavallisen tietokoneenkäyttäjän elämä mullistui 1990-luvun puolivälissä, kun maailmanlaajuinen Internet-buumi saavutti yritys- ja kotimarkkinat; samaan aikaan myös PC:t ja Windows nousivat tärkeiksi käyttöympäristöiksi. Tuskin Kielitoimistossa oli ehditty arkistoida ensimmäiset Internet-sanan havainnot vuoden 90-luvun puolivälissä, kun sanasta tuli myös kieliongelma: kirjoitetaanko se isolla vai pienellä alkukirjaimella? Vaikka englanti ja muut vieraat kielet antoivat vahvan mallin isolle alkukirjaimelle, pienen alkukirjaimen suuntaan veti se, että Internetin nopean yleistymisen myötä se alkoi monien mielessä rinnastua muihin viestintävälineisiin, kuten radioon ja televisioon.

Ensimmäisen kerran Kielitoimisto otti asiaan julkisesti kantaa radion Kielikorva-lähetyksessä vuoden 1996 lopulla: ”Suositamme, että Internet kirjoitetaan isolla alkukirjaimella, sillä se on tietyn, joskin maailmanlaajuisen, verkon nimi.” Seuraavan vuoden puolella Kielikello-lehdessä (2/1997) vastattiin Kysyttyä-palstalla näin: ”Kielitoimisto suosittaa sanaan suurta alkukirjainta samoin kuin Tietotekniikan liiton julkaisema ATK-sanakirja. Sanaa taivutettaessa t-kirjainten määrä ei lisäänny, eli taivutetaan Internet : Internetin : Internetiin.”

Kielitoimisto ei siis ollut yksin erisnimen kannalla. Isoa alkukirjainta suositti paitsi mainittu ATK-sanakirja myös Tekniikan Sanastokeskus, joka julkaisi tiedotuslehdessään Terminfossa (2/1997) ”Pienen Internet-sanaston”, jossa neuvotaan: ”Koska kysymyksessä on yksilökäsite, on perusteltua käyttää Internet-sanaa erisnimenä, joka kirjoitetaan isolla alkukirjaimella. Slangisana netti voidaan kuitenkin kirjoittaa yleisnimien tapaan pienellä alkukirjaimella.”

Kielenkäyttäjiä on kuitenkin jatkuvasti hämmentänyt se, että tiedotusvälineet Helsingin Sanomien johdolla alkoivat aika pian kirjoittaa internetin yleisnimenä. Kielitoimiston neuvontapuhelinta ovatkin vuosia kuormittaneet kysymykset sanan alkukirjaimesta.
 

Suomen kielen lautakunta Suomen kielen lautakunta on Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen asiantuntijaelin. Sen tehtävänä on päättää kielenkäyttöä koskevista periaatteellisista tai yleisluonteisista kysymyksistä. Lautakunnan kokoonpano kolmivuotiskautena 2006–2009: professori Harri Mantila professori Auli Hakulinen lehtori Mervi Murto toimituspäällikkö Pekka Kukkonen kääntäjä Oili Suominen professori Marjatta Palander osastonjohtaja Salli Kankaanpää Lisäksi kokouksiin osallistuu Kielitoimiston sanakirjan päätoimittaja Eija-Riitta Grönros. Lautakunnan sihteerinä toimii Sari Maamies.

 

Kielikellolle toimitusneuvosto Kielikellolle on perustettu toimitusneuvosto, johon on kutsuttu suomen kielestä ja sen huollosta kiinnostuneita lukijoita arvioimaan ja kehittämään lehteä yhdessä toimituksen kanssa. Toimitusneuvostoon on nimitetty kolmivuotiskaudeksi kääntäjä Pirjo Aaltonen Ylestä lehtori Liisa Ala-Luukko Laurea-ammattikorkeakoulusta vastaava kielenhuoltaja Kaino Laaksonen Kelasta toimittaja Ilkka Malmberg Helsingin Sanomista opiskelija Sanna Oksanen nimistönsuunnittelija Sami Suviranta Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksesta. Lisäksi toimitusneuvostoon kuuluvat toimitusjohtaja Jukka Ihanus Stellatumista (kustantajan edustaja) sekä osastonjohtaja Salli Kankaanpää Kielitoimistosta (puheenjohtaja).