Mitä työhösi kuuluu nykyään, ja mitä teit aikaisemmin?

Olen työskennellyt toimittajana 23 vuotta, muun muassa oikeus- ja rikostoimittajana sekä lehtitoimittajana, pääosin iltapäivälehdissä. Toimittajan töistä siirryin neljä vuotta sitten esimiestehtäviin.

Nykyään hallinnolliset työt vievät suuren osan ajasta. Tällä hetkellä haen kahdelle radiokanavalle uutistentekijöitä. Rekrytoin heidät ja vastaan heidän koulutuksestaan. Muutenkin vastaan kaikista Nelosen uutisten koulutusasioista ja käyn toimittajien kanssa kehityskeskustelut. Työni on eräänlaista pitkän linjan ohjausta.

Mikä työnne luonteessa erityisesti vaikuttaa käytettävään kieleen?

Korostaisin välineen merkitystä. Televisio on päälauseitten väline, koska yksi uutinen kestää minuutin ja 40 sekuntia. Uutisessa ei voi olla kahta asiaa. Toistot ovat tärkeitä, koska kuulija ei voi palata tekstissä taaksepäin kuten lukija. Kaiken pitää olla kerralla ymmärrettävää.

Kuva ja kieli muodostavat uutisissa tavallaan yhden kielen, eli ne eivät toimi erikseen. Meidän pitää myös ottaa huomioon, missä tilanteessa uutisiamme katsotaan. Lehteä luetaan usein rauhassa, keskittyneesti, televisio taas on auki taustalla, ja sen katselemista hajottavat monet tekijät. Katsojien keskittymis- ja ymmärtämiskykyä ei saa aliarvioida, mutta ei myöskään yliarvioida.

Huollatte tietoisesti kieltä. Mitä siinä?

Sananvalintojen ja juontojen pitää olla ymmärrettäviä. Ymmärrettävyyden vaatimus ei kuitenkaan saa johtaa köyhään kieleen. Henkilökohtainen missioni on kertoa kaikille toimittajillemme, että suomen kieli on rikas. Tuon itse esiin vähän käytettyjä sanoja, joita toimituksessamme joskus naureskellaan. Esimerkkinä voisi mainita sanan kirsu, jota käytin kymmenisen vuotta sitten. Jotkut väittivät minulle silloin, ettei sellaista sanaa suomen kielessä olekaan.

Nelosen uutisissa kartetaan vieraskielisiä termejä. Toimittajille on annettu pysyväismääräys, jonka mukaan vieraskielisille sanoille pitää etsiä suomenkielinen vastine. Vastinetta etsitään, mutta aina sitä ei löydy.

Arvostamme murteita. Nelosen uutisilla on maakunta-avustajia Turussa, Tampereella, Seinäjoella, Oulussa, Lappeenrannassa, Joensuussa ja Kuusamossa. Olen sanonut avustajille koulutusvaiheessa, että murteen ja paikallisuuden tulee näkyä heidän tekemissään alueuutisissa. Kannustamme siis käyttämään murteita. Haluamme olla läsnä kulttuurissa ja kielessä ja kertoa kielivalinnoillakin, että olemme mukana erilaisissa paikoissa ja tilanteissa.

Miten määrittelisit toimittajan työtä ja omaa työtäsi suhteessa kieleen ja kielenhuoltoon?

Elävä, hyvä kieli on yleistiedon rinnalla toimittajan tärkein työkalu. Toimittajilla on vastuu käyttämästään kielestä. Tätä sanomaa haluan viedä Nelosessa eteenpäin nykyisessä työssäni esimiehenä ja koulutuksen avulla.

Minulla on aika tarkka maine sananvalinta-asioissa. Mielestäni huolimaton kieli antaa ulospäin kuvan epäpätevistä ihmisistä. Nelosessa on käyty muun muassa termeistä kovaakin keskustelua. Viime aikojen esimerkkinä voisi mainita sen pohtimisen, milloin käytetään sanaa surma, milloin taas puhutaan murhasta.

Ajatteletko, että luotte uutta kieleen?

En. Se ei ole uutisten tehtävä. Uusi ilmaus on riski ymmärrettävyydelle. Jätän uutuuksien keksimisen kolumnisteille ja pakinoiden kirjoittajille. Olin lehtipuolella yli kymmenen vuottaja siellä kyllä keksin uusia sanoja ja luovia ilmaisuja.

Tuleeko katsojilta palautetta kielestä?

Erittäin vähän. Ankkureille tulee joskus palautetta muun muassa siitä, jos studiovierasta on uutisissa puhuteltu käyttämällä sanaa sä. Tämä on kyllä paitsi kieliasia myös käyttäytymisasia.

Lehtitoimittajana ollessani sain kielipalautetta aivan lähipiiristäni: äitini on kustannustoimittaja, ja hän lähetti minulle lehdestä leikkaamiaan juttujani, joihin oli merkinnyt korjaukset punakynällä.

Paras kielipalaute minulle on tullut noin 20 vuotta sitten. Sain silloin Kielitoimiston johtajalta kortin, jossa minua kiitettiin monipuolisesta ja rikkaasta kielenkäytöstä. Olen siitä palautteesta erityisen iloinen ja ylpeä. Toimittaja saa harvoin positiivista kielipalautetta.

Mitä on mielestäsi hyvä kieli?

Täsmällistä ja rikasta. Kielenkäytössä kannattaa kunnioittaa myös vanhaa. En kaipaa mitään muinaiskieltä, mutta esimerkiksi murteita on syytä kunnioittaa.

Uutiset ovat puhuttua kieltä, mutta ne eivät saa olla puhekieltä: tekstiviestikieli ei toimi uutisissa. Uutisten kielen tulee myös olla kieliopillisesti moitteetonta.