Professori Pirkko Muikku-Werner sekä tutkijat Jarmo Harri Jantunen ja Ossi Kokko ovat laatineet ensimmäisen tietokoneaineistoon perustuvan suomen kielen fraasisanakirjan. Se on myös maassamme ensimmäinen kielitieteilijäin tekemä – tunnetuin edeltäjä on toimittaja Sakari Virkkusen Suomalainen fraasisanakirja (1. p. 1974), joka on saanut jatkokseen monta kevyempää tekelettä.

Teoksessa esitellään noin 4 000 sanontaa; joukossa on myös kuvailevia yhdyssanoja (mykkäkoulu). Hakusanoja on vähemmän, sillä monen alla on eri fraaseja. Hakusanana on jokin fraasin sana (perustelut esitetään johdannossa), jota seuraa koko fraasi, sitten merkityksen selite. Lause-esimerkkejä on useimmin kolme kustakin fraasista. Tähän tapaan:

lysti

kallista lystiä

Hyvin kallista.
(esimerkit)

Joidenkin fraasien yhteydessä mainitaan vielä tyylilaji, jossa fraasi yleensä esiintyy tai johon se sopii. Fraasi kallista lystiä on arkinen; muita luonnehdintoja ovat leikillinen, vanhahtava, urheiluteksteissä jne. Vaikka kirja onkin deskriptiivinen, kuvaileva eikä normittava (ei siis neuvota, miten fraaseja ”pitää” käyttää), tyylillisestä sopivuudesta mainitaan, koska yksi kohdeyleisö ovat suomea opettelevat ulkomaalaiset kuten maahanmuuttajat.

Kirja on selvästi aiempia yrityksiä ammattitaitoisemmin tehty, sekä aineiston laajuuden että tekijäin asiantuntemuksen ansiosta. Koska se ei pyrikään olemaan kovin perinpohjainen, on luonnollista, ettei monia tavallisiakaan sanontoja ole mukana.

Esipuheessa varaudutaan ennalta fraasien valintaa koskevaan arvosteluun: ”– – laajaan aineistoon perehtyvä huomaa äkkiä, ettei osa tutulta tuntuvista fraaseista ole kovin yleisiä – –.” En silti usko, että esim. mukaan otettu kiristää suolivyötä (hakusanassa kiristää) todella olisi tavallisempi kuin pois jäänyt kiristää vyötä.

Jonkin verran on sanontojen valinnassa selvästi tavoiteltu uskaliaisuutta: mukaan on otettu koko joukko arvattavasti verkkokeskustelupalstoilta poimittuja sukupuolielämän sanontoja. Osassa näistäkin ovat valintaperusteet kyseenalaisia: mukana on erikoisiakin ilmauksia.

Ei vain sanontojen yleisyys vaan niiden luonnekin on vaikea kysymys: käsitteen fraasi alle mahtuu tässäkin kirjassa kovin erilaisia kielen ilmauksia.

Jos sanonnassa on erisnimi (Salomonin tuomio, Hangosta Petsamoon), tämän tausta on selitetty, mutta johdannossa todetaan: ”Muuten alkuperää koskevaa tietoa ei esitetä.” Ratkaisu on liian kategorinen: kiistatta tietystä teoksesta lähteneiden sanontojen taustaa olisi paikallaan valaista – näitä ovat paitsi Raamatusta saadut myös esim. taistella tuulimyllyjä vastaan (Don Quijote) ja viimeinen mohikaani (samanniminen romaani). Niin paljon ei kirjassa tällaisia ole, että niiden alkuperän selitykset sitä liikaa paisuttaisivat.

Näistä varauksista huolimatta suosittelen kirjaa kaikille suomen kielen ilmaisuvaroista kiinnostuneille: näin systemaattista esitystä ei suomen fraaseista ole ennen tehty.

Pirkko Muikku-Werner – Jarmo Harri Jantunen – Ossi Kokko (toim.): Suurella sydämellä ihan sikana. Suomen kielen kuvaileva fraasisanakirja. Gummerus 2008. 467 sivua.