Viitostiellä juossut karhu hämmästytti

Moni autoilija varmasti epäili näkökykyään keskiviikko-iltana kello 11:sta aikaan, kun nuori karhu juoksi viitostiellä Mikkelin pohjois puolella. Tommi Laurinsalo oli matkalla etelän suuntaan, kun hän huomasi tien oikealla puolella ojassa jotain. ”Luulin sitä ensin hirveksi. Sitten tajusin, että se oli karhu”, hän kertoo.

”Siinä oli molemmin puolin tietä hirviaidat. Karhu yritti aidasta läpi, mutta ei päässyt.” Laurinsalo pysähtyi bussipysäkille parinsadan metrin päähän ja astui ulos autosta kameran kanssa. ”Karhu juoksi pari kertaa tien poikki. Noin 100 m päässä oli risteys, josta se oli varmaan päässyt tielle”, hän arvioi.

Laurinsalon otoksesta tuli hieman epätarkka, sillä hän oli ollut bongaamassa harvinaista Siperian kurppaa, joka nähtiin maanantaina Tohmajärvellä pohjois-Karjalassa. ”Kamerassa oli vielä kurppasäädöt päällä.”

Heidi Vehviläinen, HS.fi 17.6.2008. Alkuperäistä tekstiä on lyhennetty ja muokattu ja siihen on tehty oikeinkirjoitusvirheitä.

Vastaukset

1, 2 ja 3) Moni autoilija varmasti epäili näkökykyään keskiviikkoiltana kello 11:n aikaan, kun nuori karhu juoksi viitostiellä Mikkelin pohjoispuolella. 1) Yhdyssanan keskiviikkoiltana osien väliin ei tarvita yhdysmerkkiä. Yhdysmerkkiä käytetään vain silloin, kun yhdyssanan alkuosa päättyy samaan vokaaliin, jolla loppuosa alkaa (esim. maanantai-ilta). 2) Numeroon 11 liitetään päätteet yhdyssanan yksitoista taipuvan alkuosan mukaan: yhdentoista > 11:n. Sama koskee kaikkia toista-loppuisia lukusanoja, koska loppuosa toista pysyy aina samassa muodossa (esim. kahdelletoista, viidenneksitoista). 3) Sana pohjoispuoli on yhdyssana.

4) Noin 100 m:n (~ metrin) päässä oli risteys, – –. Lyhenteeseen merkitään lauseyhteyden vaatima taivutuspääte, jos lyhenteen toivottu lukutapa ei käy ilmi seuraavasta sanasta; joskus on yksinkertaisempaa kirjoittaa sana lyhentämättä.

5 , 6 ja 7) – – hän oli ollut bongaamassa harvinaista siperiankurppaa, joka nähtiin maanantaina Tohmajärvellä Pohjois-Karjalassa. 5 ja 6) Kasvi- ja eläinlajien sekä eläinrotujen nimet kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella ja yhdyssanoiksi (esim. uudenseelanninkyyhky, kaukasianmaksaruoho, karjalankarhukoira). 7) Nimityypissä Pohjois-Karjala, Etelä-Saimaa, Länsi-Savo alkuosa kirjoitetaan isolla. Alkuosa rajaa loppuosan ilmaisemasta alueesta osan, johon nimi viittaa (Länsi-Savo on suppeampi alue kuin Savo; vrt. natsi-Saksa, jossa alkuosa ei rajaa Saksasta tiettyä aluetta vaan luonnehtii koko aluetta, samoin esim. kesä-Suomi ’kesäinen Suomi’).