Frankfurtin kirjamessut jälleen menestys

Frankfurtissa lokakuussa järjestettyjen kirjamessujen taloudellinen tulos on messujen 61-vuotisen historian toiseksi paras. Talouden taantuma ei puraissut näiden maailman suurinpien kirjamessujen tämänvuotista tulosta, vaikka kävijöitä olikin vähemmän kuin viime vuonna. Kolmen ammattilaispäivän jälkeen kirjamessut oli viikonloppuna avoinna myös yleisölle.

Näytteilleasettajia oli noin 7 300 100:sta maasta eli hieman vähemmän kuin edellisellä kerralla. Taantuma näkyi etenkin itä-eurooppalaisten ja yhdysvaltalaisten kustantajien katona. Messuilla puhutti erityisesti se, oliko Kiinan valitseminen teemamaaksi hyvä vai huono asia. Puolustajien mielestä teema-asema suurilla kirjamessuilla auttaa murtamaan muureja. Tällä kannalla oli muun muassa Saksan Liittokansleri Angela Merkel, joka muisteli muun muassa kirjojen salakuljettamista lännestä DDR:än ja sanoi, että kirjoilla oli suuri merkitys ”kylmän sodan” lopettamisessa.

Frankfurtin messujen johtaja Jürgen Boos sanoo, että ihmisoikeus- ja sananvapausloukkaukset ovat tuomittavia mutta ikävistä asioista vaikeneminen ei ole koskaan ollut hyödyksi. Hänen mukaan kirjamessuilla ja YKlla on eri tehtävä. Messuilla voidaan tuoda konflikteja valokeilaan mutta ei ratkaista niitä.

Lähde: https://yle.fi/a/3-5901588(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun) (19.10.2009 )

Tällä palstalla julkaistavia tekstejä on Kielikellon toimitus lyhentänyt ja muokannut. Myös tekstin virheet ovat Kielikellon toimituksen tekemiä.

Vastaukset

  1. – – näiden maailman suurimpien kirjamessujen – –.
    • Superlatiivin tunnukseen kuuluu mp (joka vaihtelee n:n ja mm:n kanssa, suurin : suurinta : suurimman : suurimpia).
  2. – – kirjamessut olivat viikonloppuna avoinna myös yleisölle.
    • Sana messut on monikkomuotoinen, joten verbikin tulee monikkoon (vrt. housut, häät, sakset ovat – –).
  3. Näytteilleasettajia oli noin 7 300 sadasta maasta eli hieman vähemmän kuin edellisellä kerralla.
    • Tässä tekstiyhteydessä numero kannattaa kirjoittaa kirjaimin, koska sitä edeltää toinen numero. Lisäksi sata on lyhyt tasaluku. Kahta numeroilmausta ei pitäisi sijoittaa peräkkäin vaikeaselkoisuuden vuoksi. Tässä yhteydessä numeroon ei myöskään liitettäisi sijapäätettä, koska seuraava sana osoittaa sijamuodon.
  4. Taantuma näkyi etenkin itäeurooppalaisten ja yhdysvaltalaisten kustantajien katona.
    • Kun maantieteellisestä termistä Itä-Eurooppa muodostetaan adjektiivi, yhdysmerkki jää pois.
  5. – – Saksan liittokansleri Angela Merkel – –.
    • Titteleitä ei kirjoiteta isolla.
  6. – – joka muisteli muun muassa kirjojen salakuljettamista lännestä DDR:ään – –.
    • Kun lyhenteeseen liitetään illatiivin pääte, merkitään pitkä vokaali näkyviin (kaksi samaa vokaalia).
  7. – – ja sanoi, että kirjoilla oli suuri merkitys kylmän sodan lopettamisessa.
    • Kylmä sota on tavallinen ja vakiintunut termi, joka ei ole tyyliltään poikkeava. Lainausmerkkejä ei siis tarvita.
  8. Hänen mukaansa kirjamessuilla ja YK:lla on eri tehtäviä.
    • Ilmaukseen hänen mukaansa kuuluu kolmannen persoonan omistusliite.
  9. Hänen mukaansa kirjamessuilla ja YK:lla on eri tehtäviä.
    • Lyhenne YK luetaan kirjaimittain [yykoo], joten pääte liitetään siihen kaksoispisteellä.