Yhdysmerkki -
Rinnasteisten nimien väliin tulee yhdysmerkki. Samoin lempinimiin kuuluva luonnehtiva nimenosa yhdistetään varsinaiseen henkilönnimeen yhdysmerkillä.
Anna-Liisa, Kettunen-Vuori, Parta-Pekko, Nilkku-Maija
Nummi-Pusula, Helsinki-Vantaa, Ruotsi-Suomi, Telia-Sonera
Selittävä perusosa, joka liittyy henkilönnimeen, erotetaan nimestä yhdysmerkillä. Yhdysmerkki tulee myös mm. tuote- ja yritysnimiin sekä yhdistysten ja tapahtumien nimiin erottamaan selittävää osaa varsinaisesta erisnimestä.
Aini-täti, Kalle-isä, Erkki-opettaja, Juhana-herttua
McFeast-hampurilainen, Helsingin Sanomat -lehti, Seitsemän veljestä -teos, Maamme-laulu
Hesburger-ketju, Snow under -esitys, Beats and Styles -yhtye, Elämä lapselle -konsertti
Finlandia-talo (talon nimi on Finlandia, vrt. Järvenpäätalo, jossa myös perusosa talo kuuluu erisnimeen)
Paikannimet, joissa selittävä perusosa liittyy nominatiivimuotoiseen sanaliittoon, kirjoitetaan samoin: Saint Lawrence -joki, Kuria Muria -saaret.
Paikannimet kirjoitetaan kuitenkin – mikäli mahdollista – perinteisen tavan mukaan yhdeksi sanaksi. Esimerkiksi paikannimissä Thamesjoki, Balatonjärvi ja Araratvuori selittävä perusosa liitetään varsinaiseen nimeen ilman yhdysmerkkiä.
Kun yksiosaisiin paikannimiin, kuten Suomi ja Töölö, liitetään määrite, tulee jälkiosan ja määritteen väliin yhdysmerkki.
Isolla-Syötteellä, Vanhassa-Toukolassa, Pienten-Antillien, Isossa-Britanniassa, Itä-Aasiassa, Pohjois-Suomessa, Taka-Töölössä
Varhain laajaan käyttöön levinneet kuntien ja kaupunkien nimet kirjoitetaan kuitenkin vakiintuneesti ilman yhdysmerkkiä, kuten Ruotsinpyhtää, Merikarvia, Merimasku, Orimattila, Uusikaarlepyy, Karjalohja, Ylitornio, Ylikiiminki, Alahärmä, Ylihärmä, Isokyrö, Vähäkyrö, Hämeenkyrö ja Peräseinäjoki.
Jotkin paikannimet muodostuvat useammasta osasta yhdyssanan tavoin, esim. Kaisaniemi (Kaisa+niemi) ja Villasaari (villa+saari). Tällaiseen kaksiosaiseen paikannimeen voi kuulua vielä määrite. Jos määrite ei taivu, se kirjoitetaan yhteen kaksiosaisen paikannimen kanssa ja erotetaan siitä yhdysmerkillä. Taipumattomia määriteosia ovat mm. Ala-, Ali-, Ylä-, Yli-, Etu-, Taka-, Keski- sekä ilmansuuntaa tarkoittavat sanat, esim. Itä- ja Pohjois-.
Keski-Vuosaareen, Ala-Kuittijärvessä, Itä-Götanmaalla, Länsi-Uudellamaalla
Jos määrite taipuu, se kirjoitetaan kaksiosaisesta paikannimestä erilleen ilman yhdysmerkkiä. Taipuvia määriteosia ovat mm. adjektiivit iso, pieni, vanha ja uusi.
Vanhalla Hämeentiellä, Isojen Sundasaarien, Pienessä Villasaaressa
Kun yhdysmerkillisestä erisnimestä johdetaan yleisnimi tai adjektiivi, jää yhdysmerkki pois.
Etelä-Afrikka > eteläafrikkalainen, Uusi-Seelanti > uusiseelantilainen
Pohjois-Savo > pohjoissavolaisuus
Ajatusviiva –
Ajatusviivaa käytetään erisnimien välissä, kun halutaan ilmaista rajapaikkoja ja osapuolia (ks. myös Ajatusviiva).
Hyvinkään–Hangon rata (Hyvinkää–Hanko-rata), Helsingin–Hämeenlinnan moottoritie, Hetan–Pallaksen retkeilyreitti
Maisonin–Dixonin linja
Boylen–Mariotten laki
Haka–HJK
Huom. Lääketieteessä on oma käytäntönsä: vain viimeinen nimi taipuu.
Churg–Straussin oireyhtymä
Charcot–Marie–Toothin tauti