Siirry sisältöön

Sanat

Onko äidinkieli kauppatavaraa?

Lauri Seppänen

Kielessä käytetään kuvailmauksia ja vierailta aloilta lainattuja sanoja tavan takaa. Usein ne rikastavat ja selkeyttävät mutta toisinaan hämärtävät esitettävää asiaa. Haitallisesta lainattujen ilmausten käytöstä, ”kieliverhosta”, kirjoittaa humanistin hätähuudon Tampereen yliopiston germaanisen filologian professori Lauri Seppänen.¹

Muiden kielten vaikutus

plasebo

Lääketieteen sanastotoimikunnassa on toivottu suomenkielistä vastinetta sanalle plasebo ’potilaalle muka lääkkeenä annettava tehoton aine, näennäislääke’. …

Erikoisalojen sanat

Rakennemuutoksen merkitysoppia¹

Esko Koivusalo

Julkisuus on Suomessa usein yhden sanan varassa. Takavuosina tällainen sana oli konsensus: kun sen avulla …

Merkitys

”teknikantti”

Ammattikasvatushallitus oli tiedustellut sopivaa nimitystä ammattikoulun kone- ja metallitekniikan peruslinjan suorittaneille. Ammattikasvatushallitus oli ehdottanut nimeä …

Suomen kielen lautakunta

Diagnoosien kieli. Missä yhteyksissä potilaat ja maallikot törmäävät diagnoosiin?

Veli Matti Huittinen

Lääketiede 87 -päivillä pohdittiin 8. tammikuuta, voisiko diagnoosin kirjoittaa selvällä suomen kielellä. Samalla tarkasteltiin suomen kielen asemaa kansainvälistyvässä ja teknistyvässä lääketieteessä. Dosentti Veli Matti Huittinen otti selkeän kannan: potilaan ja maallikon kannalta diagnoosi on voitava paitsi kirjoittaa myös selostaa selvällä suomen kielellä.

Erikoisalojen sanat

Sairauksien nimet suomeksi

Esko Koivusalo

Tämän vuoden lääkäripäivillä pohdittiin 8. tammikuuta yhden aamupäivän verran kysymystä, tulisiko diagnoosit eli taudinmääritykset kirjoittaa …

Erikoisalojen sanat

Keskiverto

Esko Koivusalo

Kielenhuoltajia moititaan usein siitä, että he ”sallivat” yleiskielessä käytettävän joitain matematiikan tarkkoja ilmauksia epätarkasti. Tavallinen …

Erikoisalojen sanat

Ajanjaksot ja määräpäivät

Raija Lehtinen

Monissa laeissa ja asetuksissa ilmaistaan erilaisia kesto- ja voimassaoloaikoja. Vuosilomalaissa esimerkiksi sanotaan, että lomakausi on toukokuun 2. päivän ja syyskuun 30. päivän välinen aika, nämä päivät mukaan luettuina. Koirien kiinnipidosta laki sanoo: ”Huhtikuun 1 ja elokuun 31 päivän välisenä aikana, mainitut päivät mukaan luettuina, älköön koiran annettako olla ulkona kytkemättömänä – –.” Metsästyslaissa luvataan, että metsoa, teertä, riekkoa ja eräitä muita lintuja saa metsästää syyskuun 10. päivän alusta joulukuun loppuun. – Näissä tapauksissa ajanjaksot on ilmaistu päiviä lukuun ottamatta sanoin (ei numeroin ja merkein) ja jaksojen alkamis- ja päättymisajat on täsmennetty erityisillä lausekuvioilla. Jokapäiväisemmissä kirjoituksissa käytämme lyhyempiä ajanjaksojen ja määräpäivien merkintätapoja, mutta yksiselitteisiä niidenkin tulee olla.

Numeraalit, adverbit ja partikkelit

EEC ja EC

Anneli Räikkälä

Lyhenteitä EEC ja EC käyttävät monet kirjoittajat ikään kuin ne merkitsisivät samaa. Ne tarkoittavat kuitenkin …

Merkit, numerot ja lyhenteet

Ruoka-alan sanaongelmia. Ruokasanoja suomalaisemmin

Taru Kolehmainen

Ruoka-alan sanaston melkoinen kansainvälisyys aiheuttaa jatkuvasti kirjoitusongelmia. Niitä yritetään ratkoa tavanomaisin keinoin, pyrkimällä mahdollisimman helppokäyttöisiin …

Erikoisalojen sanat