Siirry sisältöön

Sanat

Seitsemän päivää ennen

Matti Norri

Kielikellossa 3/2002 julkaistuun Jussi Kallion kirjoitukseen ”Mennessä” viitaten totean, että vastaava ongelma, oikeastaan sanomisen vaikeus, …

Numeraalit, adverbit ja partikkelit

Speltti, vehnää historian hämärästä

Taru Kolehmainen

Kielitoimiston neuvontapuhelimessa voi seurata aitiopaikalta myös erilaisten muoti-ilmiöiden tuloa ja leviämistä. Muodit liittyvät usein ruokaan, …

Kysyttyä

Vierassanojen kirjoitusongelmat

Matti Räsänen

Vierassanojen kirjoittaminen suomen kielessä on melko vakiintunutta, mutta jotkin yksityiskohdat aiheuttavat edelleenkin ongelmia. Pulmat syntyvät usein kahden tai jopa kolmen eri kielen järjestelmien yhteen sovittamisesta, mikä ei aina käy kivutta.

Kirjoitusasu ja ääntäminen

Yhdysadjektiivit – muuttuvia muoti-ilmauksia

Marjatta Palander

Kielenhuoltajat ovat 1900-luvun alkupuolelta lähtien kiinnittäneet huomiota sellaisiin yhdysadjektiiveihin kuin ravinneköyhä, verovapaa, happirikas ja tyylipuhdas. Näitä adjektiiveja on neuvottu välttämään niiden vierasvaikutteisen syntytavan vuoksi.

Substantiivit, adjektiivit ja pronominit

Askel askeleelta

Heikki Hurtta

Kun kielessä on vaihtelua, syntyy helposti ajatus, että toinen tai jokin vaihtoehdoista on yleiskielen kannalta parempi tai oikeampi, toinen taas murteellinen, arkinen, vanhahtava tai muuten yleiskieliseen yhteyteen huonommin sopiva. Monesti näin onkin, mutta ei aina. Myös yleiskielessä on sellaista vaihtelua, jossa kielenkäyttäjä voi huoleti noudattaa omaa kielikorvaansa.

Taivutus ja johtaminen

E-asiointi

Riitta Eronen

Lukuisat e:llä alkavat sähköisiin tietoverkkoihin viittaavat sanat näkee kirjoitettavan suomen oikeinkirjoitussääntöjen vastaisesti ilman yhdysmerkkiä ja …

Sananvalinta

Entistä ehompi

Matti Räsänen

Nyky-yleiskielessä sana ehompi tunnetaan vain fraasista entistä ehompi. Mikä on eho-adjektiivin historia? Mitä eho oikeastaan tarkoittaa? Miten eho-sanan komparatiivimuoto ehompi on tullut kirjakieleen fraasin osaksi?

Sanonnat ja fraasit

Liipaisin ja laukoa

Paavo Pulkkinen

Kuvailmaukset kuuluvat kieleen, mutta niiden kanssa pitää olla tarkkana. Otetaanpa puheeksi kaksi ampumiseen liittyvää sanaa, joiden käyttö antaa aihetta kriittisiin huomautuksiin.

Sananvalinta

Miksi mennään mönkään?

Matti Räsänen

Kiteytyneille sanontatavoille, fraaseille, on tyypillistä, että niiden merkitystä ei voi selittää ilmauksen osien perusteella. Fraasien synnyn selitys voi löytyä kielen historiasta, mutta usein alkuperä jää arvoitukseksi. Matti Räsänen selvittelee seuraavassa fraasin ”mennä mönkään” alkuperää.

Sanonnat ja fraasit

Suomi, Ruotsi ja Venäjä – oma ja naapurin nimi

Kirsti Aapala

Sanojen alkuperän tutkijat, etymologit, ovat vuosisatoja etsineet vastausta siihen, miksi kutsumme maatamme Suomeksi. Myös läheisten naapurimaidemme nimitykset kiinnostavat, sillä ne kertovat lähekkäin eläneiden kansojen yhteisestä menneisyydestä.

Sanojen taustaa