Sanat
Onko kielellinen tasa-arvo utopiaa?
Kaisa Karppinen
Vaikka sukupuolten välinen tasa-arvo on yhteiskunnassa lisääntynyt, median kielessä se ei juuri näy. Suomen kieltä on pidetty tasa-arvoisena moneen muuhun kieleen verrattuna. Sanomalehtien välittämä mies- ja naiskuva kertoo kuitenkin muuta.
Tunteet ja asenteet
Osuuskaupan hoitajan olosta
Paavo Åström
Jaakko Anhava artikkelissaan Sanontojen elämää (Kielikello 2/2002) arveli, ettei ole aivan selvää, miksi osuuskaupan hoitajalla …
Keskustelua
Puun taimenia
Heikki Hurtta
Suomen yleiskielessä sana taimen merkitsee ainoastaan erästä lohikalaa; tämä merkitys mainitaan Suomen kielen perussanakirjassa ja …
Merkitys
Sanontojen elämää
Jaakko Anhava
Kieleen tulee kaiken aikaa uusia sanontoja, ja vanhat tutut muuntuvat, halusimme tai emme. Joskus silti sanonnatkin voivat elämässään joutua harhateille, on syynä sitten vaihtelunhalu, mielleyhtymät toisiin sanontoihin tai silkka väärinkäsitys.
Sanonnat ja fraasit
Seitsemän päivää ennen
Matti Norri
Kielikellossa 3/2002 julkaistuun Jussi Kallion kirjoitukseen ”Mennessä” viitaten totean, että vastaava ongelma, oikeastaan sanomisen vaikeus, …
Numeraalit, adverbit ja partikkelit
Speltti, vehnää historian hämärästä
Taru Kolehmainen
Kielitoimiston neuvontapuhelimessa voi seurata aitiopaikalta myös erilaisten muoti-ilmiöiden tuloa ja leviämistä. Muodit liittyvät usein ruokaan, …
Kysyttyä
Vierassanojen kirjoitusongelmat
Matti Räsänen
Vierassanojen kirjoittaminen suomen kielessä on melko vakiintunutta, mutta jotkin yksityiskohdat aiheuttavat edelleenkin ongelmia. Pulmat syntyvät usein kahden tai jopa kolmen eri kielen järjestelmien yhteen sovittamisesta, mikä ei aina käy kivutta.
Kirjoitusasu ja ääntäminen
Yhdysadjektiivit – muuttuvia muoti-ilmauksia
Marjatta Palander
Kielenhuoltajat ovat 1900-luvun alkupuolelta lähtien kiinnittäneet huomiota sellaisiin yhdysadjektiiveihin kuin ravinneköyhä, verovapaa, happirikas ja tyylipuhdas. Näitä adjektiiveja on neuvottu välttämään niiden vierasvaikutteisen syntytavan vuoksi.
Substantiivit, adjektiivit ja pronominit
Askel askeleelta
Heikki Hurtta
Kun kielessä on vaihtelua, syntyy helposti ajatus, että toinen tai jokin vaihtoehdoista on yleiskielen kannalta parempi tai oikeampi, toinen taas murteellinen, arkinen, vanhahtava tai muuten yleiskieliseen yhteyteen huonommin sopiva. Monesti näin onkin, mutta ei aina. Myös yleiskielessä on sellaista vaihtelua, jossa kielenkäyttäjä voi huoleti noudattaa omaa kielikorvaansa.
Taivutus ja johtaminen
E-asiointi
Riitta Eronen
Lukuisat e:llä alkavat sähköisiin tietoverkkoihin viittaavat sanat näkee kirjoitettavan suomen oikeinkirjoitussääntöjen vastaisesti ilman yhdysmerkkiä ja …
Sananvalinta