Sanat
Tietotekniikan termitalkoot
Katri Seppälä
Tietotekniikan kehitys on nopeaa, ja samalla tekniikka arkipäiväistyy, muuttuu osaksi monen arkielämää ja -kieltä. Yhteinen, ymmärrettävä terminologia helpottaisi tekniikan hyväksikäyttöä, mutta miten uusille käsitteille saataisiin hyvät suomenkieliset nimet? Tehtävä on niin suuri, että kaikkien aiheesta kiinnostuneiden apua tarvitaan. Tekniikan alan sanastotyön asiantuntija Tekniikan Sanastokeskus kutsuukin seuraavassa kaikkia mukaan Tietotekniikan termitalkoisiin.
Erikoisalojen sanat
Verkossa
Riitta Eronen
Maatalouslehdessä mainostetaan verkkokurssia. Mistä on kyse? Ei kalaverkon kutomisesta eikä kalastustekniikoista, vaan siitä, että viljelijöitä …
Uudissanat
Fileetä vai ”filettä” – ruoka-alan sanojen taivutuksesta
Riitta Eronen
Ruoasta kirjoittavat, kuten muutkin, törmäävät joskus sanojen taivutusongelmiin. Varsinkin vierasperäisen sanaston taivuttaminen saattaa olla mutkikasta, …
Taivutus ja johtaminen
Kansaneläke-etuus – politiikkaa pienillä sanoilla?
Ulla Tiililä
Yhdyssanat ovat tyypillisiä suomen kielelle, mutta kielenhuoltaja löytää teksteistä turhiakin yhdyssanoja tai yhdyssanojen osia. Suunnittelutoiminnan tilalle suositellaan pelkkää suunnittelua ja kodinhoitotoimintakin voisi olla pelkkää kodinhoitoa. Turhien yhdysosien karsiminen ei ole pelkkää kosmeettista korjailua, sen hoksaavat myös valveutuneet kielenkäyttäjät.
Tunteet ja asenteet
Mitä syömme lisäksi? – Lisäaine- ja ravintosanastoa
Elisa Stenvall
Elintarvikkeiden lisäaineet (elintarvikelainsäädännössä käytetään termiä elintarvikelisäaineet) ovat elintarvikkeiden ainesosia, joilla pyritään parantamaan elintarvikkeiden säilyvyyttä, koostumusta, …
Erikoisalojen sanat
Nimestä hedelmä tunnetaan
Raija Lehtinen
Suomalaisen hedelmät ovat banaani, omena ja appelsiini. Tämä on tuontihedelmien kärkikolmikko. Neljännellä sijalla ovat yhdessä …
Erikoisalojen sanat
Oletko ystävä, tuttava vai kaveri?
Mirja Pitkänen
Sanastontutkimus on vanha ja perinteikäs kielentutkimuksen ala. Kielen sanat eivät ole irrallisia yksiköitä, vaan ne muodostavat erilaisia kenttiä, joissa sanojen merkitykset kytkeytyvät toisiinsa vaihtelevin tavoin. Synonymia eli samamerkityksisyys on useimmille tuttu termi. Esimerkkinä synonyymisista sanoista mainitaan usein mänty, honka ja petäjä, jotka viittaavat samaan puuhun. Lähemmin tarkastellen niiden merkityksessä on kuitenkin tyyliin, murteeseen, aikakauteen yms. liittyviä eroja. Mirja Pitkänen on tutkinut erilaisten ystävyyttä ilmaisevien sanojen muodostamaa merkityskenttää. Myös niiden samamerkityksisyys on vain pintapuolista, sillä ei ole samantekevää, minkä sanan valitsee missäkin tilanteessa.
Merkitys
Ruokakellon uusi soitto
Kielikellon vuoden 1983 toinen numero, ns. Ruokakello, käsitteli pelkästään ruokatalousalan sanastoa ja oikeinkirjoituskysymyksiä. Lehti sai …
Erikoisalojen sanat
Ruokasanasto: acajoupähkinä – graavi
Tämän sanaston tarkoituksena on antaa tietoa ja ohjeita ruoka‑alan sanojen oikeinkirjoituksesta, taivutuksesta, ääntämisestä ja merkityksistä. …
Erikoisalojen sanat
varushenkilö
Sari Maamies
Varusmiehistä ja varusnaisista on joskus tarpeen käyttää myös yhteistä nimitystä. Tällaiseksi käy varushenkilö. Saman mallin …
Kysyttyä