Siirry sisältöön

Sanat

Narkolepsia

Lautakunta piti osuvana professori Jorma Palon narkolepsian vastineeksi ehdottamaa sanaa pakkonukahtelu.

Erikoisalojen sanat

Osteoporoosi ja osteomalasia

Lautakunta totesi, että asiantuntijoiden käsityksen mukaan osteoporoosin rinnakkaisnimitykseksi sopii luukato ja osteomalasian rinnalle luunpehmennys.

Erikoisalojen sanat

Tulehduskipulääke

Eräs lääketehdas oli kysynyt lautakunnan kantaa anti-inflammatorinen analgeetti -termin suomentamiseksi järjestämänsä kilpailun tuloksista. Kilpailun raati …

Erikoisalojen sanat

Hyperhyvää vai huippuhuonoa? Tarpeellisista ja tarpeettomista vahvistussanoista

Matti Punttila

Taistelu lukijoiden ja kuulijoiden huomiosta on kovaa. Tilanne on hiukan samantapainen kuin monissa nykyisissä koululuokissa: …

Yhteen vai erilleen

Miten suomalaiset kiroilivat ennen kristinuskoa?

Ulla-Maija Kulonen

Voimasanojen käyttöä voidaan pitää huonona käytöksenä tai hyvänä keinona purkaa aggressioita. Mutta mitkä sanat ovat niin voimakkaita, että niiden avulla puretaan voimalatauksia? Monet voimasanoista tunnistamme helposti kristinuskoon kuuluviksi. Suomen sanojen alkuperä -teoksen toimitussihteeri filosofian tohtori Ulla-Maija Kulonen selvittelee tässä artikkelissa kristinuskon aikaa vanhempia kirosanojamme.

Sanojen taustaa

Ruotsit ruoalla, musta kansa murkinalla. Aterioiden nimitykset suomen murteissa

Ulla Takala

Vielä tämän vuosisadan alussa (paikoin myöhemminkin) syötiin Suomen maaseudulla talvisaikaan kolme lämmintä ateriaa päivässä. Aamiainen …

Murteet ja slangi

Tulivatko aamulehdet yhtenä ryppäänä?

Esko Koivusalo

Näkyy syntyneen kaksi koulukuntaa: toisen mukaan aamulehdet tulivat luukusta ”yhtenä rypäänä”, toisen mukaan ”yhtenä ryppäänä”. …

Taivutus ja johtaminen

Keskeinen – keskinen, puoleinen – puolinen

Matti Sadeniemi

SKS:n kielivaliokunnan työjaosto otti käsitelläkseen sanaparit keskeinen – keskinen ja puoleinen – puolinen, joiden käytössä …

Taivutus ja johtaminen

Paljonko on puolta enemmän?

Tuomo Jämsä

Sana puoli (ja sen monikkomuoto puolet) on sekä lukusana, numeraali, että nimisana, substantiivi. Sen käyttö lukusanana aiheuttaa joskus hämminkiä. Yleiskielessä ilmaus ”A:lla on rahaa puolta enemmän kuin B:llä” on tulkinnaltaan sovinnainen sanonta: siinä puolet lasketaan A:n osuudesta ja merkitys on sama kuin ilmauksella ”A:lla on rahaa kaksi kertaa niin paljon kuin B:llä”. Sanan puoli käyttöä ja eri merkityksiä pohtii kirjoituksessaan filosofian tohtori Tuomo Jämsä.

Merkitys

Diagnoosien kieli. Missä yhteyksissä potilaat ja maallikot törmäävät diagnoosiin?

Veli Matti Huittinen

Lääketiede 87 -päivillä pohdittiin 8. tammikuuta, voisiko diagnoosin kirjoittaa selvällä suomen kielellä. Samalla tarkasteltiin suomen kielen asemaa kansainvälistyvässä ja teknistyvässä lääketieteessä. Dosentti Veli Matti Huittinen otti selkeän kannan: potilaan ja maallikon kannalta diagnoosi on voitava paitsi kirjoittaa myös selostaa selvällä suomen kielellä.

Erikoisalojen sanat