Sanat
Kulttuurisanoja läheltä ja kaukaa
Kirsti Aapala, Klaas Ruppel
Mistä juontuvat kulttuuri ja sivistys? Ainakin sanoina ne ovat lähtöisin maaseudulta. Kulttuurin harrastajaa voivat kiinnostaa teatteri, ooppera, konsertit ja museot – monen mutkan kautta meille kulkeutuneet sanat.
Sanojen taustaa
Kuumottava muutos
Eija-Riitta Grönros
Pitäisikö kirjoittaa ”poskia kuumottaa” vai ”poskia kuumoittaa”? Kumpikin on mahdollista, kerrotaan Kielitoimiston sanakirjan uusimmassa päivitysversiossa (2017). Kysymys liittyy ns. -otta/-oitta-verbien oikeinkirjoitussuositukseen, josta on keskustelu 1800-luvulta lähtien.
Kirjoitusasu ja ääntäminen
Metasoppaa
Silja Pirkola
Suomen kielessä on paljon meta-alkuisia sanoja, joista osa löytyy yleiskielen sanakirjasta, esimerkiksi sana metatieto. Sillä tarkoitetaan …
Uudissanat
Piritetäänpäs kahvit!
Riitta Korhonen
Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlien kunniaksi tällä palstalla esitetään poimintoja suomen kielen lautakunnan vanhoista pöytäkirjoista ja Kielitoimiston lehtileikearkistosta.
Uudissanat
Suorantaa kyntämässä
katsaus seksuaalisiin kiertoilmauksiin
Jarkko Kauppinen
Seksuaalisista merkityksistä puhuttaessa käytetään suomen kielessä usein kiertoilmauksia, joilla on yleensä muutakin yhteistä kuin tarkoite.
Merkitys
Vasta väärillä raiteilla
kitarasankarin kuolema
Riina Klemettinen
Viime aikoina moni järeän kaliiperin rokkikukko on vaihtanut (basso)kitaran harppuun ja siirtynyt autuaammille esiintymislavoille: Lemmy …
Sananvalinta
”Päivä” yleiskielessä ja uskonnollisessa kielessä
Aila Mielikäinen
Yleiskielessä käytetään toisinaan sellaisia ajankohtaa tai aikakautta kuvailevia ilmauksia kuin ilon päivä, nuoruutemme päivinä. Uskonnollisessa kielessä päivä-sana saa genetiivimääritteen vielä useammin.
Merkitys
”Varmaan olen oikeutettu aikuispakkaukseen”
Riitta Hyvärinen
Kotuksen verkkosivuilla on paljon aineistoja, joita voi käyttää opiksi ja iloksi. Eläkkeellä oleva kieli-ihminen, …
Sanakirjat ja sanastot
Hiirenhännästä sammaltähteen
kansanomaisia kasvien nimiä
Merja Leppälahti
Kasvien kansanomaiset nimitykset ovat syntyneet eri tavoin. Ne kertovat paitsi kasvien ulkonäöstä ja kasvupaikasta myös uskomuksista ja käyttötavoista.
Kasvi- ja eläinlajien nimitykset
Himmeli, hyasintti, pipari ja glögi – Mistä ovat joulun tutut sanat peräisin?
Kirsti Aapala
Hyasintti Vakiintuneen joulukukan hyasintin nimi tulee ruotsin kautta latinasta, jonne se on saatu kreikan …
Kysyttyä