Sanat
Suomea, ruotsia ja vähän Viipurin murrettakin Gustaf Wilhelm Wireniuksen unohtunut sanakirja
Petri Lauerma
Karjalan kannaksella pappina toiminut Gustaf Wilhelm Wirenius on jäänyt suomalaisen sanomalehdistön historiaan Viipurin ensimmäisen suomenkielisen sanomalehden toimittajana. Tätä ennen hän ennätti julkaista sittemmin täysin unohdetun suomalais-ruotsalaisen sanakirjan (1827). Se on nimestään huolimatta lähinnä suomen kielen opas, jossa on myös tuolloista Viipurin puhekieltä valaisevaa aineistoa.
Vanha kirjakieli
Kiharat peruukissa ja lautasella
frisyyri ja peruukki
Tuija Vertainen
1700-luvulla muodissa olleiden peruukkien huoltaminen oli säntillistä työtä, jota saivat tehdä vain ammattifrisöörit. Peruukit eivät näy nykyarjessa samalla tavalla, mutta miten on friseeraamisen laita?
Sanojen taustaa
Vuodenvaihteen toivotuksia
Henri Satokangas
Kysymys Toivotetaanko vuoden vaihtuessa hyvää uuttavuotta vai hyvää uutta vuotta? Vastaus Tavallisin toivotus vuoden vaihtuessa …
Yhteen vai erilleen
Yötöitä ja työ-öitä
Henri Satokangas
Kysymys Onko sana työyö yleiskielen suositusten mukainen? Vastaus Yhdyssana työyö ei ole kovin laajassa käytössä, …
Sananvalinta
Kaasuvalotusta vai sumutusta?
Ilona Paajanen
Kysymys Netissä on kirjoiteltu viime aikoina paljon gaslighting-ilmiöstä. Onko sanalle olemassa hyvää suomennosta? Vastaus Englannin …
Uudissanat
Paperilta biteiksi Matka Nykysuomen sanakirjasta Kielitoimiston sanakirjaan
Minna Haapanen
Suomen yleiskieltä kuvaavien yksikielisten sanakirjojen historia alkoi Nykysuomen sanakirjasta noin seitsemänkymmentä vuotta sitten. ”Nykäriä” ovat seuranneet Suomen kielen perussanakirja ja Kielitoimiston sanakirja, jotka eri nimistään huolimatta ovat oikeastaan saman sanakirjan jatkumo: kukin uusi laitos ja päivitys rakentuu edellisen varaan sitä muokaten ja täydentäen. Näiden sanakirjojen merkitys yleiskielen ylläpitäjänä sekä kulttuurisen tiedon välittäjänä on suuri.
Sanakirjat ja sanastot
Sanastokeskus 50 vuotta erikoiskielten kehittäjänä
Katri Seppälä, Mari Suhonen
Kaikille tuttu yleiskielen sanasto ja ilmaisuvarat ovat viestinnän ydin, mutta kun on kyse johonkin erikoisalaan liittyvistä asioista, tarvitaan yleiskielen lisäksi alan termistöä. Jotta termejä osataan käyttää yhtenäisesti ja termien merkityksiä avata muillekin kuin aiheen asiantuntijoille, voidaan tarvita terminologista sanastotyötä. Sen asiantuntija Suomessa on Sanastokeskus ry.
Erikoisalojen sanat
Korreet jorriinit
Riikka Tervonen
Syyskesällä hehkuvilla daalioilla on monta väriä, muotoa ja nimitystä. Murteissa kukoistaa joriini-nimi eri asuineen.
Murteet ja slangi
Deepfake eli syväväärennös
Henna Makkonen-Craig
Kysymys Suomessakin joudumme yhä enemmän varautumaan vaikeasti tunnistettaviin deepfake-väärennöksiin, joita tehdään tekoälyn monimutkaisten algoritmien avulla. …
Uudissanat
Tekoäly vai AI?
Henri Satokangas
Kysymys Voiko tekoälystä käyttää suomeksi lyhennettä AI? Vastaus Tekoälyn englanninkielisen vastineen artificial intelligence lyhenne on …
Sananvalinta
