Oikeinkirjoitus ja kielioppi
joku – jokin
Matti Sadeniemi
Näiden pronominien käyttöalat eivät ole aivan tarkkarajaisia, vaan ne peittävät osaksi toisensa. Substantiivinen käyttö on …
Substantiivit, adjektiivit ja pronominit
joku, jokin – eräs – yksi
Matti Sadeniemi
Sanoilla joku ja jokin viittaamme sellaiseen, jota emme tunne, josta emme tiedä, kuka tai mikä …
Substantiivit, adjektiivit ja pronominit
kuka, ken – mikä
Matti Sadeniemi
Hiukan samantapainen kuin hän ja se -sanojen on kysyvien kuka (ken) ja mikä -pronominien suhde: …
Substantiivit, adjektiivit ja pronominit
kumpikin – molemmat
Matti Sadeniemi
Antti ja Pekka, molemmat yhtä innokkaina. Molemmat on tässä monikollinen. Mutta jos käytetään sanaa kumpikin, …
Substantiivit, adjektiivit ja pronominit
Nasevuutta ajanilmauksiin
Terho Itkonen
Viime vuoden Kielikellossa oli puheena eräs kieltä näivettävä tyylisuuntaus: puhekielen lyhyiden partikkelien korvautuminen laveilla kirjallissävyisillä …
Merkitys
Omistusliitteet
Matti Sadeniemi
Jos peräkkäin on kaksi tai useampia eri persoonaa olevia genetiivejä, omistusliite määräytyy viimeisen mukaan: Veljeni …
Substantiivit, adjektiivit ja pronominit
sellainen
Matti Sadeniemi
Luistimia on myyty tänä vuonna runsaasti, vaikka hyvät sellaiset eivät ole suinkaan halpoja. Ostin levysoittimen, …
Substantiivit, adjektiivit ja pronominit
tehdä niin
Matti Sadeniemi
Kirjakielessä näkee vierasvoittoista tapaa viitata edelliseen verbiin tehdä-sanalla ja jollakin demonstratiivipronominilla, esim. [Hengen ravintoa] emme …
Verbit
tämä – tuo – se (hän)
Matti Sadeniemi
Viittaussuhteet Aivan karkeasti luonnehtien voimme sanoa, että tämä viittaa sellaiseen, joka on puhujan kosketeltavissa, käsillä, …
Substantiivit, adjektiivit ja pronominit
Puhekielen luonteesta
Pauli Saukkonen
Kielen päätehtävä on tiedottaminen, informaatio. Oikeata ja parasta kieltä on se, joka antaa häiriöttömimmän informaation. …
Yleiskieli ja puhekieli