Oikeinkirjoitus ja kielioppi
Kokoaan suuremmat -kin ja -kaan
Riitta Korhonen
Sananloppuun kiinnittyvä liite -kin ja sen kielteinen pari -kaan/-kään ovat kevyitä kooltaan mutta eivät vaikutuksiltaan: Laulajakin unohti sanat. | Laulaja unohti sanatkin. | Laulaja unohtikin sanat. Laulajakaan ei muistanut sanoja....
Numeraalit, adverbit ja partikkelit
Vertailun vaaroja ja vaihtoehtoja
Marjatta Palander
Vertailua ilmaistaessa komparatiivin yhteydessä voidaan käyttää joko kuin-konjunktiota tai partitiivia, esimerkiksi ”Kotimainen kuusi on yleisempi kuin tuontikuusi” tai ”Kotimainen kuusi on tuontikuusta yleisempi”. Partitiivirakenne ei kuitenkaan aina ole mahdollinen.
Rakenteet
Eläköityä ja muita ongelmasanoja
Taru Kolehmainen
Taru Kolehmainen on ollut kielenhuollon näköalapaikalla neljäkymmentä vuotta. Hän tarkastelee tuona aikana tapahtunutta kielenhuollon muutosta yhdestä konkreettisesta näkökulmasta: miten eräät kielenhuollossa vuosikymmeniä kaihertaneet sanat ovat muuttuneet salonkikelpoisiksi.
Kielenhuollon historia ja periaatteet
Onko Googlesta oikeinkirjoituksen apuvälineeksi?
Kukka-Maaria Wessman
Etenkin nuoret kielenkäyttäjät turvautuvat usein Internetin hakukoneeseen Googleen, kun he ovat epävarmoja sanan tai muodon oikeinkirjoituksesta. Miten Google-testi toimii?
Oikeinkirjoitus ja kielioppi
Pitääkö oven olla auki?
Siina Autio
Sanotaanko ”oven pitää olla auki” vai ”ovi pitää olla auki”? Välttämättömyyden ilmaisuissa ei ole aina selvää, valitaanko ennen verbiä olevan substantiivin sijaksi nominatiivi (ovi) vai genetiivi (oven). Ohje on yksinkertainen: genetiivi on yhä suositeltava nesessiivirakenteen subjektin sijamuoto.
Rakenteet
Syntaktisen niin-sanan iästä ja alkuperästä
Jussi Pahikkala
Esittelin Kielikellon 3/2012 kirjoituksessani "Puhutun kielen keinoja – lauseen osia erottava niin" puhekielen niin-topiikinmerkitsintä eli …
Rakenteet
Talvilomaillaan ja vesijuostaan
yhdysverbejä moneen lähtöön
Sari Vaula
Yhdysverbejä on pidetty epäsuomalaisena sanatyyppinä, mutta niillä on sijansa kielessämme. Osa niistä on täysin vakiintuneita, osa taas satunnaisia, eikä aina aivan neutraalejakaan.
Yhteen vai erilleen
Kahden persoonan loukussa
Sinä ja lapset syötte puuroa – vai syövät?
Riitta Korhonen
Kun lauseessa on kaksi eri persoonia edustavaa subjektia, ei predikaattiverbin muodon valinta ole välttämättä helppoa. Eipä sille aina ole edes mahdollista esittää selvää sääntöäkään.
Verbit
Puhutun kielen keinoja Lauseen osia erottava niin
Jussi Pahikkala
Puhuttu ja kirjoitettu kieli poikkeavat toisistaan monin eri tavoin. Tässä kirjoituksessa esitellään yksi vapaalle, suunnittelemattomalle puheelle ominainen tapa rakentaa lauseita. Monikäyttöinen pikkusana ”niin” osoittautuu tarpeelliseksi.
Rakenteet
Luetelmat helpottavat lukemista
Minna Pyhälahti
Luetelma on luettelo, jonka kohdat on kirjoitettu allekkain. Kunkin kohdan edellä käytetään yleensä ajatusviivaa eli …
Rakenteet