Siirry sisältöön

Oikeinkirjoitus ja kielioppi

Kehysriihtä ja irtoripseä ihmetellessä

Riitta Eronen

Suomen kielen sanojen taivutukseen liittyvät kysymykset ovat yleisiä – tässä vastauksia joihinkin niistä.

Taivutus ja johtaminen

Meitsi ja stadiässä
Näkökulmia Helsingin puhekieleen

Anu Rouhikoski

Helsingin puhekielen tutkimus on aiemmin keskittynyt lähinnä syntyperäisten, kantakaupungissa asuvien stadilaisten puheeseen. Tässä esiteltävässä tutkimushankkeessa kuvauskohde on laajempi: kieli, jota kuulee 2000-luvulla Helsingin keskustan kaduilla, lähiöiden ostareilla, koulujen pihoilla, raitiovaunuissa ja metrossa.

Tunteet ja asenteet

Voivatko jotkut kuolla enemmän kuin muut?

Marjatta Palander

Eräät suomen kielen verbit ilmaisevat punktuaalista, hetken kestävää tapahtumaa ja samalla tilanteen päätepistettä tai siirtymistä …

Rakenteet

Kokoaan suuremmat -kin ja -kaan

Riitta Korhonen

Sananloppuun kiinnittyvä liite -kin ja sen kielteinen pari -kaan/-kään ovat kevyitä kooltaan mutta eivät vaikutuksiltaan: Laulajakin unohti sanat. | Laulaja unohti sanatkin. | Laulaja unohtikin sanat. Laulajakaan ei muistanut sanoja....

Numeraalit, adverbit ja partikkelit

Vertailun vaaroja ja vaihtoehtoja

Marjatta Palander

Vertailua ilmaistaessa komparatiivin yhteydessä voidaan käyttää joko kuin-konjunktiota tai partitiivia, esimerkiksi ”Kotimainen kuusi on yleisempi kuin tuontikuusi” tai ”Kotimainen kuusi on tuontikuusta yleisempi”. Partitiivirakenne ei kuitenkaan aina ole mahdollinen.

Rakenteet

Eläköityä ja muita ongelmasanoja

Taru Kolehmainen

Taru Kolehmainen on ollut kielenhuollon näköalapaikalla neljäkymmentä vuotta. Hän tarkastelee tuona aikana tapahtunutta kielenhuollon muutosta yhdestä konkreettisesta näkökulmasta: miten eräät kielenhuollossa vuosikymmeniä kaihertaneet sanat ovat muuttuneet salonkikelpoisiksi.

Kielenhuollon historia ja periaatteet

Onko Googlesta oikeinkirjoituksen apuvälineeksi?

Kukka-Maaria Wessman

Etenkin nuoret kielenkäyttäjät turvautuvat  usein Internetin hakukoneeseen Googleen, kun he ovat epävarmoja sanan tai muodon oikeinkirjoituksesta. Miten Google-testi toimii?

Oikeinkirjoitus ja kielioppi

Pitääkö oven olla auki?

Siina Autio

Sanotaanko ”oven pitää olla auki” vai ”ovi pitää olla auki”? Välttämättömyyden ilmaisuissa ei ole aina selvää, valitaanko ennen verbiä olevan substantiivin sijaksi nominatiivi (ovi) vai genetiivi (oven). Ohje on yksinkertainen: genetiivi on yhä suositeltava nesessiivirakenteen subjektin sijamuoto.

Rakenteet

Syntaktisen niin-sanan iästä ja alkuperästä

Jussi Pahikkala

Esittelin Kielikellon 3/2012  kirjoituksessani "Puhutun kielen keinoja – lauseen osia erottava niin" puhekielen niin-topiikinmerkitsintä eli …

Rakenteet

Talvilomaillaan ja vesijuostaan
yhdysverbejä moneen lähtöön

Sari Vaula

Yhdysverbejä on pidetty  epäsuomalaisena sanatyyppinä, mutta niillä on sijansa kielessämme. Osa niistä on täysin vakiintuneita, osa taas satunnaisia, eikä aina aivan neutraalejakaan.

Yhteen vai erilleen