Nimet
Yykeä ja Alattio: Pohjois-Norjan kveenien paikannimet
Kaisa Rautio-Helander
Pohjois-Norjassa Ruijassa on asunut satoja vuosia suomenkielistä väestöä, kveenejä. Suomen lisäksi Ruijassa puhutaan myös saamea ja norjaa, ja monikielisyys näkyy mm. nimistössä erikielisinä rinnakkaisniminä. Norjalaisissa kartoissa ja muissa virallisissa asiakirjoissa suomenkieliset nimet on kirjoitettu norjan mukaisesti, joten niitä voi olla vaikea tunnistaa. Parannusta tähän on tuonut Norjan paikannimilaki, joka säätelee mm. nimien virallista kirjoitusasua.
Paikannimet
Eskimo vai inuitti?
Eva Jansson
Sana eskimo ei ole eskimokieltä, mutta se on kaikkien tuntema. Eskimo-sanan rinnalla esiintyy sana inuitti. Sanojen eskimo ja inuitti suhdetta selvittää seuraavassa eskimokielten tutkija Eva Jansson, joka esittää oman näkemyksensä tästä poliittisestikin arasta kysymyksestä.
Sananvalinta
Eurolatinaa Meritalandiassa
Maarit Kaimio
”Kansainvälistymme, siksi myös nimemme on oltava kansainvälinen!” Näin perustellaan viime vuosien muodin synnyttämiä mukalatinaisia nimiluomuksia. Katujen varsia koristavat erilaiset iat, itat ja umit, jotka tuskin enää erottuvat toisistaan, saati että ne kertoisivat, mitä kyseinen firma tai oppilaitos tekee. Kuinka ”kansainvälisiä” nämä nimet loppujen lopuksi ovat? Mitä ne kertovat sille, jolle latina ja kreikka ovat tuttuja kieliä?
Tuote- ja yritysnimet
Hyvä tiennimi – Kulkijanonni
Toni Suutari
Kuluneen vuosikymmenen aikana ovat Suomen kuntien haja-asutusalueiden tiet saaneet viralliset nimet. Hanke on ollut kuntien asukkaiden kannalta merkittävä ja kauaskantoinen, mutta kaikissa kunnissa sen vaativuutta ei työhön ryhdyttäessä täysin ymmärretty. Toni Suutari on tutkinut Porvoon maalaiskunnan teiden nimeämisen suunnittelua ja toteutusta. Kokemukset yhdestä kunnasta ovat monin osin yleistettävissä koko maan tilanteen kuvaukseksi.
Nimistönsuunnittelu ja -huolto
Inuit, inuitti ja inuiitti
Sari Maamies
Inuit-termin suomenkielinen vastine ei ole kovin vakiintunut. Eri hakuteoksissa sanan kirjoitusasu ja merkitys esitetään eri …
Asukkaiden ja kielten nimitykset
Kaukaisia nimiä…
Saara Welin
Viimeaikaisten ulkomaanuutisten yhteydessä on usein puhuttu Tšetšeniasta, Ingušiasta ja Dagestanista. Ne sijaitsevat kaikki alueella, jota …
Paikannimet
Käytännön nimitietoa
Sirkka Paikkala
Maiden nimiä verkossa Maantieteellisten nimien kansainvälinen seuranta ja niiden käyttöä koskevat suositukset ovat olleet YK:n …
Paikannimet
Ostoskeskus Puhoksen tarina
Taru Kolehmainen
”Puhoksen ostoskeskuksesta kaikki kätevästi. Puotinharjun Puhos Oy palvellut jo vuodesta 1965.” Näin mainostaa itseään helsinkiläinen ostoskeskus, jonka nimi kiinnittää huomiota. Paikannimiluettelon mukaan puhos on kylännimi itärajan tuntumassa Kiteellä. Mutta mitä yhteistä voi olla jollakin kaukaisella kylännimellä ja ostoskeskuksella?
Sanojen taustaa
Samaa sukua, eri maata: flaami vai hollanti
Saara Welin
Harri Mantila kirjoittaa tässä Kielikellossa meänkielestä (ks. Lue myös). Meänkielen ja suomen kielen suhde tuo …
Asukkaiden ja kielten nimitykset
Voiko sanoja omistaa?
Salli Kankaanpää
Kielitoimistolta pyydetään usein lausuntoja siitä, onko jokin sana yleiskielen sana vai sopisiko se tuotenimeksi tai yrityksen nimeksi. Saako sanan vallata erisnimeksi yksityiseen käyttöön niin kuin kultasuonen?
Tuote- ja yritysnimet