Nimet
Polku, solmu ja silta tarvitsevat nimensä
Sami Suviranta
Lähiympäristössämme on monenlaisia paikkoja, joista puhumiseen tarvitsemme nimiä. Nimistönsuunnittelu palvelee näitä asukkaitten tarpeita. Nimiä annetaan paitsi asuinalueille, kaduille ja puistoille myös muun muassa silloille, alikuluille ja pallo- ja leikkikentille. Jotta asukkaat voivat ottaa suunnitellun nimen myös käyttöönsä, tarvitaan kilpiä, karttoja ja tiedotusta.
Nimistönsuunnittelu ja -huolto
Aleksis Kiven kadulta Pikku Huopalahteen
Tiina Manni-Lindqvist
Paikannimien oikeinkirjoituksesta on olemassa vakiintuneet säännöt. Oikein kirjoitetut nimet vakiinnuttavat suositettavaa kirjoitusasua ja vähentävät nimien käyttöä hankaloittavaa vaihtelua.
Paikannimet
”En minä Hiirulassa asu!”
ärsyttävää nimistöä
Sami Suviranta
Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen nimistöryhmä järjesti kesällä 2007 verkkokyselyn, jolla kerättiin nimenkäyttäjien mielipiteitä nimistönsuunnittelun tueksi. Kadunnimikyselyn laati …
Nimistönsuunnittelu ja -huolto
Asutko hyvässä osoitteessa?
Onnistuneita kadunnimiä Espoossa
Ulla Koistinen
Nimistöntutkija Sami Suviranta kirjoitti Kielikellossa 1/2008 ärsyttävinä tai hankalina pidetyistä kadunnimistä. Tässä tarkastellaan hyviä nimiä: mikä tekee kadunnimestä onnistuneen?
Rakennetun ympäristön nimet
Antintalosta Hartwall-areenalle
Pirjo Mikkonen
Kielilautakunta päätti kokouksessaan 20.11.2006 suosittaa julkisten rakennusten, toimitilojen ja salien nimissä käytettäväksi yhdysmerkkiä, kun nimessä …
Suomen kielen lautakunta
Muistonimien antamisesta
Sirkka Paikkala
Helsingissä on käyty viime vuosina vilkasta keskustelua kadunnimistä ja nimeämisen periaatteista. Keskustelua ovat herättäneet varsinkin kaupungin historiasta esiin nostettujen henkilöiden mukaan annetut ns. muistonimet. Helsingin kaupungin nimistötoimikunta on laatinut muistonimien antamisesta toimintaohjeet avuksi paitsi itselleen myös muille nimeämiskysymyksiä käsitteleville.
Rakennetun ympäristön nimet
Vepski ja Umppari – torniolainen nimimaisema
Terhi Ainiala
Nimistöntutkimus on astunut peltojen pientareilta ja navetan takaa nykysuomalaisen tavallisimpaan maisemaan: kaupunkeihin ja taajamiin. Nyt …
Rakennetun ympäristön nimet
Hyvä tiennimi – Kulkijanonni
Toni Suutari
Kuluneen vuosikymmenen aikana ovat Suomen kuntien haja-asutusalueiden tiet saaneet viralliset nimet. Hanke on ollut kuntien asukkaiden kannalta merkittävä ja kauaskantoinen, mutta kaikissa kunnissa sen vaativuutta ei työhön ryhdyttäessä täysin ymmärretty. Toni Suutari on tutkinut Porvoon maalaiskunnan teiden nimeämisen suunnittelua ja toteutusta. Kokemukset yhdestä kunnasta ovat monin osin yleistettävissä koko maan tilanteen kuvaukseksi.
Nimistönsuunnittelu ja -huolto
Kadunnimet ja identiteetti
Marja Viljamaa-Laakso
Nimet ovat tärkeä osa jokapäiväistä ympäristöämme. Nimien avulla määritellään paikat ja opastetaan perille, mutta samalla ne myös muovaavat kulttuuria, rakentavat kaupunkikuvaa ja vaikuttavat asukkaiden viihtyvyyteen. Marja Viljamaa-Laakso toimii Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksessa nimistönsuunnittelijana. Kirjoitus perustuu esitelmään, jonka hän piti kansainvälisessä fennougristikongressissa Jyväskylässä viime elokuussa.
Tunteet ja asenteet
Ulkomaisten rakennusten nimet suomenkielisessä tekstissä
Saara Welin
Kun pitäisi kirjoittaa ulkomaisten rakennusten nimiä, vastaan voi tulla ongelmia, joita ei ole käsitelty koulussa eikä kielioppaissa. Onko parempi käyttää vaikkapa Pariisin kuuluisista rakennusnähtävyyksistä niiden ranskankielistä nimeä, esimerkiksi Palais de l’Elysée, Tour Eiffel, L’Arc de Triomphe, kuin suomenkielisiä vastineita? Entä Musée de la Marine, Institut de France? Pitäisikö tällaiset nimet suomentaa mahdollisuuksien mukaan kokonaan tai joltain osaltaan?
Vieraskieliset nimet