Siirry sisältöön

Nimet

Hedelmätiskillä

Raija Lehtinen

Hedelmä- ja vihannestiskejä nimitettiin hevitiskeiksi myymäläkielessä jo kymmenen vuotta sitten, kun Kielikellossa käsiteltiin erikoishedelmien nimiä. …

Erikoisalojen sanat

Mistä tulee kaarnikka?

Kirsti Aapala

Kotimaisten käyttömarjojen joukkoon on viimeksi kuluneen vuosikymmenen aikana hivuttautunut kaarnikka. Moni tietää jo, ettei kyseessä …

Kysyttyä

Rucolaa vai sinappikaalia?

Liisa Nuutinen

Rakkaalla kasvilla voi olla monta nimeä. Luonnossa kasvavat isohietasinappi ja sinappikaali, mutta kaupasta me ostamme …

Kasvi- ja eläinlajien nimitykset

Pikkuandiensirkku ja muut linnunnimet

Liisa Nuutinen

Mihin perustuvat linnunnimet? Miksi linnunimen osana oleva adjektiivi (kuten iso, pieni, uusi) käyttäytyy eri nimissä …

Kysyttyä

Omenasta on moneksi

Kirsti Aapala

Hedelmistämme tutuin, omena, on saanut aikanaan lainata nimeään myös perunalle. Mutta mitä ovatkaan lemmenomenat, ja millaisia tarinoita omenaan ja sen nimeen liittyy?

Sanojen taustaa

Rakkaiden lintujen monet nimet

Kirsti Aapala

Mihin perustuvat lintujen nimitykset? Miksi toisilla linnuilla on useita nimiä mutta toisilla vain yksi? Lintujen nimitysten aarreaitta on Kaisa Häkkisen hiljattain ilmestynyt laaja teos Linnun nimi; murteellisten nimitysten kirjon näkee suomen murteiden sana-arkistosta. Sanaston tutkija Kirsti Aapala tarkastelee seuraavassa joitakin lintunimistön luonteenomaisia piirteitä.

Kasvi- ja eläinlajien nimitykset

Ruusu on ruusu – kasvien ja eläinten nimistä

Riitta Hyvärinen

Kasvi- ja eläinkunnan piiriin kuuluva nimistö aiheuttaa joskus ongelmia. Vaikka esimerkiksi koirarotujen nimien kirjoittaminen on melko vakiintunutta, ei ole helppoa erottaa toisistaan kasvien tieteellisiä nimiä ja lajike- ja kauppanimiä. Niinpä myös niiden oikeinkirjoitus on hankalaa.

Kirjoitusasu ja ääntäminen

Sepivä ja silposuoninen – Elias Lönnrotin kasvisanoja

Kaarina Pitkänen

Mitä yhteistä on sanoilla hede ja emi tai puikea ja suikea? Ne ovat Elias Lönnrotin kasvitieteeseen tuomia sanoja. Miten ja mistä aineksista uudissanoja muodostettiin 1800-luvulla, ja pätevätkö samat periaatteet nykyisessäkin sanastotyössä?

Sanojen taustaa

Sisilisko

Kirsti Aapala

Sisilisko-nimelle on eri kielissä monia erilaisia äänteellisiä muunnoksia. Myös suomen kielen murteissa ja vanhassa kirjallisuudessa sisiliskoa tarkoittavasta sanasta on käytetty kymmeniä eri variantteja.

Sanojen taustaa

Mesimarja ja sen muut nimitykset

Maija Länsimäki

Monille suomalaisille mesimarja taitaa nykyisin olla tuttu lähinnä liköörin nimestä. Luonnossa tämä kasvi on harvinaistunut, …

Murteet ja slangi