Siirry sisältöön

Kielimuodot

Euroopan unionin sisällä on monta Euroopan yhteisöä

Helena Rautala, Kimmo Tuomaala

Kuka enää muistaa, että Suomessa pohdittiin aikoinaan ankarasti, liitytäänkö Euroopan unioniin vai Euroopan liittoon? Unioni eli helppo lainasana voitti lopulta suomalaisten oman termikiistan, mutta jäljellä on vielä kysymys siitä, mikä ero on sanoilla unioni ja yhteisö. Seuraavassa Kielikellon ”kirjeenvaihtajien” raportti suoraan Luxemburgista.

Hallinnon nimet

Johtaja ja vaimonsa – eräs 3. persoonan omistusliitteen ongelma

Marjatta Palander

”Riku ja kihlattunsa Jonna”, ”Mikko ja veljensä Olli” – tällaiset omistusliiterakenteet ovat tuttuja etenkin naistenlehtien kuvateksteistä. Kielenhuoltokirjallisuudessa niitä ei ole pidetty suositeltavina. Mikä on nykykielenhuollon kanta ja mihin laajempaan yhteyteen tällaiset omistusliiterakenteet liittyvät?

Rakenteet

Kelirikko ja tilanrikkaus

Raimo Jussila

Entisaikojen elämä rytmittyi vahvasti vuodenaikojen mukaan. Oli kiihkeän toiminnan kausia ja toisaalta joutilaampia luppoaikoja. Keväin …

Murteet ja slangi

Kierrä kirjakielen mutkat, jos käännät murteelle

Leena Sarvas

Viime syksynä tuli markkinoille kokonaan savon murteella kirjoitettu Asterix-sarjakuvavihko. Se on Suomessa uusi aluevaltaus, mutta esimerkiksi Saksassa murteella kirjoitettuja sarjakuvavihkoja on julkaistu jo useampia. Kaikkinaiseen murteella kirjoittamiseen mutta erityisesti tällaiseen murteelle ”kääntämiseen” sisältyy omat ongelmansa, joiden ratkaisemiseksi joudutaan pohtimaan kahden kielimuodon, murteen ja yleiskielen, ominaispiirteitä ja suhdetta toisiinsa. – Leena Sarvas työskentelee Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa; hän osallistui taannoisen Asterixin savonnoskilpailun arviointiin.

Murteet ja slangi

Kirja- ja puhekielen ero tšekin näkökulmasta

Jaakko Anhava

Lehtori Helena Lehečková julkaisi Kielikellon numerossa 4/94 kirjoituksen ”Onko olemassa tšekkiä äidinkielenään puhuvia?”. Myöhemmin hän on laajentanut esityksensä pienehkön kirjan mittoihin. Lehečkován käsittelemät ongelmat ovat tuttuja suomeakin koskevasta keskustelusta, ja hänen kirjansa antaa siihen aina tervetullutta ulkopuolista näkökulmaa.

Muut kielet

Maa ja kiinteistö

Matti Norri

Tuomari Pirjo Pyhäjärvi kirjoittaa Kielikellossa 4/1998 (Kiinteistö ja rakennus, ks. Lue myös) juridisen ja yleiskielen suhteesta …

Keskustelua

Pars pro toto

Arvo Salo

Ylen ykkösessä 20. tammikuuta 1998 kysyttiin Kielikorvalta, mistä tulee sana fiude. Maija Länsimäki arveli Heikki …

Murteet ja slangi

Puhe ja kirjoitus

Jaakko Anhava

”Mitä ne Englannista tietävät, jotka eivät tunne kuin Englannin?” (Rudyard Kipling) – Viime aikoina on kirjoitettu, että suomen kirjakieli on niin paljon loitonnut puhekielestä, että sen normeja tulisi muuttaa. Mikä on paljon?

Yleiskieli ja puhekieli

Testataanko omaisuus?

Marjatta Palander

Verbi testata merkitsee yleiskielessä testin tai testien avulla tutkimista tai soveltuvuuden kokeilemista. Voidaan esimerkiksi testata …

Murteet ja slangi

Toimittaja ja virkakieli kohtaavat

Riitta Hyvärinen

Lehtiteksti on toisinaan sietämättömän kankeaa, mutta syy ei ole toimittajien. Jäljet johtavat suoraan sylttytehtaalle: virastoon. Sieltähän se kapulainen kieli toimituksiin tulee, samalla paperilla päätösten ja tiedotteiden kanssa. – Tai hetkinen, onko asia muka noin yksinkertainen? Toimittaja Riitta Hyvärinen (T) ja virkakielen tutkija Riitta Hyvärinen (V) kinaavat sanomalehden virkakielestä.

Virka- ja lakikieli