Kielimuodot
Mikä virkakielikoulutuksessa kiikastaa
Katariina Iisa, Aino Piehl
Viime vuosina on viranomaisten kielenkäytön kohentaminen ollut yksi kielenhuollon päätehtäviä. Jo ennen kuin valtioneuvosto kymmenen vuotta sitten antoi virkakielipäätöksen (497/82), oli kielitoimisto järjestänyt kielenkäytön koulutusta sellaisissa virastoissa, joissa viranhaltijat olivat itse kiinnostuneita ammattitaitonsa tämän puolen parantamisesta. Valtioneuvoston annettua viranomaisten kielenkäytön parantamiseen velvoittavan päätöksen 23.6.1982 kielenkäyttökoulutuksen kysyntä kasvoi suuresti. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus on päätöksen mukaan kielen asiantuntija kielenkäytön kehittämisessä, ja se on järjestänyt julkishallinnon virkamiehille suomen ja ruotsin kielenkäyttökoulutusta, kielitoimisto suomen kielen koulutusta vuosittain viitisensataa tuntia. Seuraavassa kielitoimiston kouluttajat Katariina I i s a ja Aino P i e h l esittävät ajatuksia, jotka heidän mielestään pitäisi ottaa virkakielikoulutuksessa huomioon.
Virka- ja lakikieli
Virkakielen osalta
Aino Piehl
Asiateksteissä välähtävät tiheään pienet sanat, jotka käytöltään muistuttavat postpositioita, esimerkiksi osalta, kannalta, kohdalla, ohella, puitteissa. …
Virka- ja lakikieli
Ruotsit ruoalla, musta kansa murkinalla. Aterioiden nimitykset suomen murteissa
Ulla Takala
Vielä tämän vuosisadan alussa (paikoin myöhemminkin) syötiin Suomen maaseudulla talvisaikaan kolme lämmintä ateriaa päivässä. Aamiainen …
Murteet ja slangi
”Ketä se oli kun pölli mun kirjan”
Matti Vilppula
Eräs viime kevään abiturientti kuvaili ylioppilasaineessaan sairaalatyötä mm. näin: ”Aamulla keräillään sängystä yön aikana putoilleet …
Substantiivit, adjektiivit ja pronominit
Äijät ja ämmät, vaarit ja muorit. Isovanhempien nimitykset suomen murteissa
Maila Vehmaskoski
Rakkaalla lapsella on monta nimeä. Muitakin rakkaita lähisukulaisia kutsutaan vaihtelevilla nimillä. Suomen murteiden sanakirjan toimittaja fil. kand. Maila Vehmaskoski käsittelee tässä artikkelissa isovanhempien nimityksiä murteissa.
Murteet ja slangi
Kielenhuolto, kielellisen muuntelun yhteisöllinen rakenne ja ihmisten luokitteleminen
Klaus Mäkelä
Monien mielestä uralla menestymisen yksi ehto Suomessa on yhä se, että osaa ”puhua kirjakieltä”, ts. käyttää huoliteltua normien mukaista puhekieltä tilanteen niin vaatiessa. Millaisia ovat nämä tilanteet? Miten erotteleva tunnusmerkki tuo taito on? Kielen kulloinenkin tehtävä määrää yhä useammin sen, millainen kielenparsi valitaan, mutta mikä on se kielimuoto, joka antaa edullisen kuvan sekä puhujasta että instituutiosta, jota hän edustaa? Kysymys on käyttäytymisestä, asenteista ja arvostuksista, joten katse on suunnattava sosiologiaan. Alan puheenvuoron seminaarissa käytti dosentti Klaus Mäkelä, Alkoholitutkimussäätiön tutkimusjohtaja.
Kielenhuollon historia ja periaatteet
Millaisia puhekielen rekistereitä radion ja television ohjelmissa tarvitaan?
Kaarina Karttunen
Radion aikakaudella kuultiin paljon ns. lukupuhuntaa, kirjoitetun tekstin ääneen luentaa. Television ohjelmissa valmistelemattoman puhekielen osuus on suurempi. Kuitenkin toimittajien kieli on pysynyt yllättävänkin tiukasti huolitellun puhekielen uomissa. Vaihtelua tietenkin on sallittava, ohjelman laadun ja tavoitteiden mukaan. Onko liikkuma-alaa riittävästi? Radion ja television kannalta kielenkäytön ongelmia käsitteli seminaarissa maisteri Kaarina Karttunen Yleisradion ammattiopistosta.
Yleiskieli ja puhekieli
Miten julkisuuden puhekieltä tulisi tutkia?
Auli Hakulinen
Esko Koivusalo lähti alustuksessaan käsityksestä, jonka mukaan julkisen puhekielen tulisi osua morfologisesti yksiin normitetun kirjakielen …
Yleiskieli ja puhekieli
Mitkä ryhmät yhteiskunnassa ovat puhuneet tähän saakka kirjakieltä?
Esko Koivusalo
Ilmaus ”puhuu kirjakieltä” saattaa tuntua yllättävältä, mutta koska sanonta on kansanomainen, ts. elävää kieltä, ja merkitykseltään yksiselitteinen, sitä on käytetty ”Julkisuuden puhekieli” -teemapäivän alustuksen nimessä. Ketkä tätä puhekielen muotoa tarvitsevat ja mihin, siitä esitti käsityksiä kielitoimiston toimistopäällikkö Esko Koivusalo.
Yleiskieli ja puhekieli
Murre ja yleiskieli
Tuomo Tuomi
Suomen kirjakieli rakentuu lähes kokonaisuudessaan murteiden varaan: kaikkein kirjakielisimmältäkin tuntuva kielenpiirre on yleensä peräisin jostakin …
Yleiskieli ja puhekieli