Siirry sisältöön

Kielimuodot

A. V. Koskimies kirjasuomen sanaston kokoajana

Petri Lauerma

Arvostettuna opettajana koko työuransa toiminut A. V. Koskimies (alkuaan Forsman, 1856–1929) tuli tunnetuksi nimistöntutkijana, kirjallisuusantologioiden laatijana ja runoilijana. Koskimies kokosi myös laajan aineiston suomen kielen sanastosta. Täydellisenä tämä kokoelma ei valitettavasti ole säilynyt.

Vanha kirjakieli

Sanalipuissa ilmaukset spruce, lokomotiivirautatie, avata, talonhoito-huoli, uppo-taitamaton ja vaarantaa.

Rengin pitää karkaamahan
nesessiivirakenteen vaihtelua vanhassa kirjasuomessa

Elina Heikkilä

Nykysuomalaisen korvaan verbirakenne pitää tekemän kuulostaa perin juhlavalta ja vanhanaikaiselta. Sen sijaan käytämme mieluummin rakennetta pitää tehdä. Vanhassa kirjasuomessa on ollut vielä kolmaskin vaihtoehto: pitää tekemään.

Vanha kirjakieli

Kolme aaltoa, rokotus ja karanteeni
varhaisnykysuomen alkupuoliskon kehitys vuosina 1810–1845 julkaistun kirjallisuuden valossa

Petri Lauerma

Suomen kirjakielen kehitys eteni 1800-luvun alkupuolella vaiheittain aaltoina, kuten koronapandemia 2020-luvulla. Rokotuksia ja karanteenejakin varhaisnykysuomen kauteen sisältyy.

Vanha kirjakieli

Aukeama Jaakko Juteinin teoksesta Suomalainen, eli runo ahkeruudesta Suomessa.

Tuttuus kalenterin lukijan apuna
suomalaiset almanakat 1700-luvulla

Tanja Toropainen

Almanakka on tuhti tietopaketti, jota suomalaiset ovat lukeneet yli 300 vuoden ajan. Se sisältää runsaan määrän tietoa, joka on saatu mahdutettua pieneen tilaan käyttämällä kirjoitetun kielen ohella visuaalisia elementtejä ja sommittelemalla sisältö huolellisesti. Onko näin ollut aina? Millainen näkymä lukijalle avautui kalenterin sivuilta 1700-luvulla?

Vanha kirjakieli

Piiparista pillipiipariin

Elina Heikkilä

Kysymys Tehdessäni sukututkimusta olen törmännyt sanaan pillipiipari 1700-lukua koskevassa aineistossa. Onko sanaa silloin käytetty yleisesti …

Sanojen taustaa

Iha, Lempi ja Ihalempi
esikristilliset itämerensuomalaiset henkilönnimet

Jaakko Raunamaa

Esikristilliset henkilönnimet kertovat muinaisista uskomuksista ja maailmankuvasta. Samalla ne tuovat lisävalaistusta itämerensuomalaisten kansojen historiaan.

Henkilönnimet

Kirjasuomen äidit hellan ja koulun välissä

Petri Lauerma

Suomen kirjakielen historiassa oli pitkään vain miehiä. Vanhan kirjasuomen kaudelta on vaikea löytää naispuolisia kirjoittajia. Naiset alkavat näkyä kirjojen tekijöinä vasta suurimman osan 1800-luvusta käsittävän varhaisnykysuomen kauden viimeisinä vuosikymmeninä. Keitä olivat nämä kirjoittajat, suomentajat ja tietokirjailijat, joita voidaan kutsua kirjasuomen äideiksi?

Yleiskieli ja puhekieli

Ensimmäinen suomenkielinen evankeliumipostilla täyttää 400 vuotta

Elina Heikkilä

1620-luvulla Turun piispa Eerik Sorolainen julkaisi jykevän postillan eli saarnakokoelman, jossa koko kirkkovuoden evankeliumitekstit on selitetty perinpohjaisesti. Teos oli tarkoitettu sekä papeille että maallikkolukijoille.

Vanha kirjakieli

Elämmekö tyyristä aikaa?

Elina Heikkilä

Kysymys Mitähän mahtaa tarkoittaa ilmaisu tiurisaika, joka esiintyy ainakin 1500-loppuun ajoitetusssa ”Yx kijtossana” ‑nimisessä asiakirjassa? …

Sanojen taustaa

Lemmen varjopuolella
seksuaalisanastoa Ruotsin vallan aikaisissa lakiteksteissä

Elina Heikkilä

Laissa ei puhuta rakkaudesta, ainoastaan sukupuoliyhteydestä joko väärän kumppanin kanssa tai vähintäänkin väärässä tilanteessa, siis rangaistavasta teosta. Itse sukupuoliaktilla on harvoin todistajia, mutta todistuksesta käy naisen raskaudentila ja lapsen synnyttäminen. Miten tämä kaikki näkyy sananvalinnassa?

Vanha kirjakieli