Kieli yhteiskunnassa
Yliopistot ja Bolognan prosessi
Niin sanotun Bolognan prosessin tavoitteena on sovittaa yhteen eurooppalaisten korkeakoulututkintojen järjestelmät ja synnyttää yhteinen eurooppalainen …
Kielipolitiikka
Kielen elämää vuonna 1954
Riitta Hyvärinen
Kansaa on aina kiinnostanut kieli, myös puoli vuosisataa sitten. Mitä tuolloin kysyttiin Kielitoimiston puhelinneuvonnassa? Entä mikä kirvoitti kansalaisia kirjoittamaan kielestä lehteen?
Kielenhuollon historia ja periaatteet
Kysymyksiä ja vastauksia
Riitta Eronen
Kielikellossa oli viime vuonna kysely, jonka otsikkona oli Koulu ja kielenhuolto. Siinä tiedusteltiin äidinkielenopettajilta muun …
Toimitukselta
Leikkivä kieli
Riitta Eronen
Kieli on ihmeellinen instrumentti – onhan se paitsi tiedon myös mitä erilaisimpien tunteiden välittäjä. Kielellä …
Toimitukselta
Nimiä ja naapureita
Jaakko Anhava
Kielikellossa 2/2001 Kirsti Aapala kirjoitti Suomen omasta nimestä sekä naapurimaittemme Viron, Ruotsin ja Venäjän suomalaisista nimistä, jotka poikkeavat kyseisten maiden omakielisistä. On kuitenkin vielä yksi maa, jolla on suomeksi eri nimi kuin omassa kielessään.
Keskustelua
Oikeuselämän lyhenteitä
Sari Maamies
Mitä tarkoittaa JulkL tai YSL? Millaista lyhennettä käyttäisin kilpailunrajoituslaista: mitä eroa on lyhenteillä KilpRajL, KiRajL …
Julkaisuja
Šamaani, shamaani vai samaani? Suhuäänteet suomen oikeinkirjoituksessa
Martti Kahla
Vierassanojen oikeinkirjoitus on suomessa melko vakiintunutta. Poikkeuksena on kuitenkin suhuäänteiden merkintä. Pitäisikö niitä koskevia oikeinkirjoitusohjeita tarkentaa? Asiaa pohtii eri-ikäisten vierassanakirjojen kirjavaa käytäntöä tutkinut Martti Kahla.
Kirjoitusasu ja ääntäminen
Sanat kirjoissa
Riitta Eronen
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa eletään sadonkorjuun aikaa, sillä useat monivuotiset työt ovat juuri valmistuneet tai valmistumassa. …
Toimitukselta
Silkkie ta šulkkuo. Karjalan kielen sanakirja valmistuu
Leena Joki
Mitä tarkoittaa apuniekka? Entä tšinouniekka? Mikä olikaan ylen sankie priha? Vastaukset saa Karjalan kielen sanakirjasta, jonka kuudes, viimeinen osa ilmestyy ensi vuoden alussa. Puolen vuosisadan mittainen hanke on saatu päätökseen.
Sanakirjat ja sanastot
Sillamäestä Rannametsaan – virolaiset nimet suomen kielessä
Pirjo Mikkonen
Taivutetaanko virolaisia henkilön- ja paikannimiä kuten muitakin vieraskielisiä nimiä vai kuten vastaavia suomenkielisiä sanoja? Suomen kielen lautakunta on keväällä 2004 käsitellyt virolaisten nimien taivutusta ja antanut niistä uusia suosituksia.
Suomen kielen lautakunta