Siirry sisältöön

Kieli yhteiskunnassa

Kielisota Unkarissa

Petteri Laihonen

Unkarilaiset kielenhuoltajat ja kielentutkijat ovat ajautuneet kiistaan uudesta kielilaista. Vastakkain ovat jyrkkälinjaiset kielenhuoltajat ja kielenkäytön ohjailua tiukasti vastustavat modernit kielentutkijat. Kielenhuolto – sen määritelmä, kohde, toimijat ja käytäntö – riippuu kulloisestakin ajankohdasta, sen arvoista ja ihanteista. Tämän lisäksi kielenhuolto on erilaista eri kulttuureissa ja maissa sekä suhtautuminen siihen vaihtelee samoin.

Muut kielet

Luovutaanko aggressiosta?

Matti Räsänen, Heikki Summanen

Psykologian tohtori Timo Lajunen antoi jokin aika sitten näyteluennon dosentuuria varten aiheenaan aggressiivisuus liikenteessä. Esitelmäkalvoissaan …

Keskustelua

Normatiivista vapaamielisyyttä?

Sari Maamies

Lähes totuutena esitetään usein, että puhe- ja kirjakieli ovat Suomessa loitontuneet toisistaan liian kauas eikä …

Toimitukselta

Osuuskaupan hoitajan olosta

Paavo Åström

Jaakko Anhava artikkelissaan Sanontojen elämää (Kielikello 2/2002) arveli, ettei ole aivan selvää, miksi osuuskaupan hoitajalla …

Keskustelua

Periaatteista ruohonjuureen – Kielitoimiston arkea

Sari Maamies

Suomen kielen lautakunta on Kielitoimiston neuvonantaja. Koska lautakunta kokoontuu melko harvoin, noin neljästi vuodessa, on …

Kielenhuollon historia ja periaatteet

Pistekirjoituksesta mustakirjoituksella

Riitta Eronen

Ranskalaisen Louis Braillen 16-vuotiaana vuonna 1825 kehittämä pistekirjoitus on edelleen käytössä ympäri maailmaa. Millaista se on ja miten se on mukautunut ajan vaatimuksiin ja uuteen tekniikkaan?

Vähemmistökielet

Seitsemän päivää ennen

Matti Norri

Kielikellossa 3/2002 julkaistuun Jussi Kallion kirjoitukseen ”Mennessä” viitaten totean, että vastaava ongelma, oikeastaan sanomisen vaikeus, …

Keskustelua

Subjektiiviset subjektit

Jaakko Anhava

Pekka Lammivaara esitti Kielikellossa 2/02 (Jokapäiväiset subjektimme ja predikaattimme) lauseenjäsennyksen remonttia. Kommentoin hänen ehdotuksistaan kahta, …

Keskustelua

Ylioppilasaine – äidinkielen taitojen mittari

Pentti Leino

Korkeakouluihin tulevien kielentaidoissa on aikaisempaa enemmän puutteita, ja samalla myös heidän opiskeluvalmiutensa ovat heikentyneet. Havainnot sopivat äidinkielen kokeen antamiin tuloksiin; niiden mukaan ongelman juuret juontavat koulujärjestelmään. Lukio on muuttunut luokattomaksi, ja sen tuntikehystä on rukattu. Sinänsä positiivisilla uudistuksilla näyttää kuitenkin olleen ennalta arvaamattomia sivuvaikutuksia.

Kielen opetus ja oppiminen

Äidinkielen taitojen pohja luodaan varhain

Liisamaria Kilpi

Keskustelemme usein kotona aamukahvipöydässä koulun äidinkielen opetuksesta ja jaamme huolestumisen suomen kielen taitojen rapistumisesta. Eritoten …

Keskustelua