Kieli yhteiskunnassa
Kielisota Unkarissa
Petteri Laihonen
Unkarilaiset kielenhuoltajat ja kielentutkijat ovat ajautuneet kiistaan uudesta kielilaista. Vastakkain ovat jyrkkälinjaiset kielenhuoltajat ja kielenkäytön ohjailua tiukasti vastustavat modernit kielentutkijat. Kielenhuolto – sen määritelmä, kohde, toimijat ja käytäntö – riippuu kulloisestakin ajankohdasta, sen arvoista ja ihanteista. Tämän lisäksi kielenhuolto on erilaista eri kulttuureissa ja maissa sekä suhtautuminen siihen vaihtelee samoin.
Muut kielet
Luovutaanko aggressiosta?
Matti Räsänen, Heikki Summanen
Psykologian tohtori Timo Lajunen antoi jokin aika sitten näyteluennon dosentuuria varten aiheenaan aggressiivisuus liikenteessä. Esitelmäkalvoissaan …
Keskustelua
Normatiivista vapaamielisyyttä?
Sari Maamies
Lähes totuutena esitetään usein, että puhe- ja kirjakieli ovat Suomessa loitontuneet toisistaan liian kauas eikä …
Toimitukselta
Osuuskaupan hoitajan olosta
Paavo Åström
Jaakko Anhava artikkelissaan Sanontojen elämää (Kielikello 2/2002) arveli, ettei ole aivan selvää, miksi osuuskaupan hoitajalla …
Keskustelua
Periaatteista ruohonjuureen – Kielitoimiston arkea
Sari Maamies
Suomen kielen lautakunta on Kielitoimiston neuvonantaja. Koska lautakunta kokoontuu melko harvoin, noin neljästi vuodessa, on …
Kielenhuollon historia ja periaatteet
Pistekirjoituksesta mustakirjoituksella
Riitta Eronen
Ranskalaisen Louis Braillen 16-vuotiaana vuonna 1825 kehittämä pistekirjoitus on edelleen käytössä ympäri maailmaa. Millaista se on ja miten se on mukautunut ajan vaatimuksiin ja uuteen tekniikkaan?
Vähemmistökielet
Seitsemän päivää ennen
Matti Norri
Kielikellossa 3/2002 julkaistuun Jussi Kallion kirjoitukseen ”Mennessä” viitaten totean, että vastaava ongelma, oikeastaan sanomisen vaikeus, …
Keskustelua
Subjektiiviset subjektit
Jaakko Anhava
Pekka Lammivaara esitti Kielikellossa 2/02 (Jokapäiväiset subjektimme ja predikaattimme) lauseenjäsennyksen remonttia. Kommentoin hänen ehdotuksistaan kahta, …
Keskustelua
Ylioppilasaine – äidinkielen taitojen mittari
Pentti Leino
Korkeakouluihin tulevien kielentaidoissa on aikaisempaa enemmän puutteita, ja samalla myös heidän opiskeluvalmiutensa ovat heikentyneet. Havainnot sopivat äidinkielen kokeen antamiin tuloksiin; niiden mukaan ongelman juuret juontavat koulujärjestelmään. Lukio on muuttunut luokattomaksi, ja sen tuntikehystä on rukattu. Sinänsä positiivisilla uudistuksilla näyttää kuitenkin olleen ennalta arvaamattomia sivuvaikutuksia.
Kielen opetus ja oppiminen
Äidinkielen taitojen pohja luodaan varhain
Liisamaria Kilpi
Keskustelemme usein kotona aamukahvipöydässä koulun äidinkielen opetuksesta ja jaamme huolestumisen suomen kielen taitojen rapistumisesta. Eritoten …
Keskustelua