Kieli yhteiskunnassa
Nimiä ja naapureita
Jaakko Anhava
Kielikellossa 2/2001 Kirsti Aapala kirjoitti Suomen omasta nimestä sekä naapurimaittemme Viron, Ruotsin ja Venäjän suomalaisista nimistä, jotka poikkeavat kyseisten maiden omakielisistä. On kuitenkin vielä yksi maa, jolla on suomeksi eri nimi kuin omassa kielessään.
Keskustelua
Oikeuselämän lyhenteitä
Sari Maamies
Mitä tarkoittaa JulkL tai YSL? Millaista lyhennettä käyttäisin kilpailunrajoituslaista: mitä eroa on lyhenteillä KilpRajL, KiRajL …
Julkaisuja
Šamaani, shamaani vai samaani? Suhuäänteet suomen oikeinkirjoituksessa
Martti Kahla
Vierassanojen oikeinkirjoitus on suomessa melko vakiintunutta. Poikkeuksena on kuitenkin suhuäänteiden merkintä. Pitäisikö niitä koskevia oikeinkirjoitusohjeita tarkentaa? Asiaa pohtii eri-ikäisten vierassanakirjojen kirjavaa käytäntöä tutkinut Martti Kahla.
Kirjoitusasu ja ääntäminen
”Hattu” ei ole mahdoton tehtävä
Tapani Harviainen, Martti Kahla
Kielikellossa 2/2003 ilmestynyt artikkelimme venäjän kyrillisten kirjainten siirrekirjainnuksesta (ks. Lue myös) sai runsaasti palautetta, josta …
Keskustelua
Hattu ässään vai paljain päin?
Antti Alanen
Kirjoittaessaan kyrillisten kirjainten siirrekirjainnuksesta Martti Kahla ja Tapani Harviainen (Kielikello 2/2003) ottivat esiin asian, jolla …
Keskustelua
Kaiken takana tietotekniikan standardit
Klaas Ruppel
Suomessa on pitkään noudatettu tietotekniikassa standardia 8859-1 (Latin 1), joka on laajasti käytössä Länsi_Euroopassa. Standardiin …
Keskustelua
Kirjoja ohjeiden tueksi
Riitta Eronen, Vappu Orlov
Paljon kiitoksia Kielikellon 2/2003 artikkeleista (ks. Lue myös), jotka käsittelevät venäläisten nimien siirrekirjainnusta suomalaisissa teksteissä. Translitterointiohjeet …
Keskustelua
Kommentti
Tarja Riitta Heinonen
Vastauksessani Heikki Kangasniemen kysymykseen Kielikellossa 4/2002 tulin ottaneeksi esille eventiivi-muodon. Kuten Jaakko Anhava huomauttaa, kovin …
Keskustelua
Lieneisikö mahdollista?
Jaakko Anhava
Kielikellon numerossa 4/02 Heikki Kangasniemi ja Tarja Heinonen käsittelivät suomen potentiaalimuodon (tunnus -ne-) yhdistelmiä muotojen …
Keskustelua
Oikeus asialliseen kieleen
Riitta Eronen, Pirjo Hiidenmaa
Oikeuskansleri Paavo Nikula on ennen nykyistä virkaansa ehtinyt toimia mm. tasa-arvovaltuutettuna ja kansanedustajana. Hallintokieleen hän on syvällisesti perehtynyt jo yli kaksikymmentä vuotta sitten, jolloin toimi virkakielikomitean puheenjohtajana. Miten oikeuskansleri kehittäisi nykyistä virkakieltä?
Kieli yhteiskunnassa