Kieli yhteiskunnassa
Omalta pohjalta ponnistaen
Jaakko Anhava
Suomessa kielipurismi, erityisesti omapohjaisten sanojen kehittely kansainvälisen yhteissanaston vastineiksi, on leimautunut porvarillisen kansallishenkisyyden jäänteeksi. Asiaan saa laajempaa näkökulmaa katsomalla maan rajoja kauemmas.
Kielipolitiikka
Kirja- ja puhekielen ero tšekin näkökulmasta
Jaakko Anhava
Lehtori Helena Lehečková julkaisi Kielikellon numerossa 4/94 kirjoituksen ”Onko olemassa tšekkiä äidinkielenään puhuvia?”. Myöhemmin hän on laajentanut esityksensä pienehkön kirjan mittoihin. Lehečkován käsittelemät ongelmat ovat tuttuja suomeakin koskevasta keskustelusta, ja hänen kirjansa antaa siihen aina tervetullutta ulkopuolista näkökulmaa.
Muut kielet
”Myös slangi on osa minun kielestäni”
Pirjo Kananen
Puhutun ja kirjoitetun kielen suhteesta keskustellaan luultavasti kaikkialla siellä, missä vain on käytössä kirjoitettu kielimuoto. Suhtautuminen yleiskieleen, murteisiin ja slangiin on myös kulttuurikohtaista. Suomessa murteet ja slangi tuntuvat olevan tällä hetkellä muodissa, ja vapaan puhekielen käyttö julkisissa tilanteissa on yleistynyt. Kaikkialla tilanne ei ole sama; seuraavassa liettualainen näkökulma.
Murteet ja slangi
Tarvitaanko kansallista kielipolitiikkaa?
Ulf Teleman, Margareta Westman
Kansallisen kulttuurin ja kielen asemasta ja tulevaisuudesta ei keskustella vain meillä. Ruotsissa kielentutkijat Ulf Teleman ja Margareta Westman ovat osallistuneet keskusteluun ruotsin kielen asemasta ja tietoisen kielipolitiikan tarpeesta laajalla kirjoituksella ”Behöver Sverige en nationell språkpolitik?”, jonka keskeisiä ajatuksia referoidaan seuraavassa.
Kielipolitiikka
Rakasta lukijaasi niin kuin itseäsi
Olli Nuutinen
Monet suomalaiset päivittelevät tanskan ääntämystä: kuinka ihmeessä kieli voi kuulostaa niin epäselvältä? Ymmärtävätkö tanskalaiset edes …
Muut kielet
Ranskan kielen huolto ennen ja nyt
Ulla Jokinen
Ranskan kielen normimalliksi on esitetty milloin hovia ja tuomistuimia, milloin parhaita kirjailijoita. Ranskan kirjakieli perustuu kuitenkin kansankieleen, Pariisin ympärillä sijatsevan Ile-de-Francen murteeseen. Muiden maiden kielenhuoltajat seuraavat Ranskan nykyistä kielenhuoltoa kiinnostuneina, koska alalla on Ranskassa pitkät perinteet. Kielenhuollolla on siellä myös suoranaista määräysvaltaa enemmän kuin muissa maissa. Jyväskylän yliopiston professori Ulla Jokinen selvittelee tässä kirjoituksessaan ranskan kielen historiaa ja kielenhuoltoa sekä laajemminkin normin käsitettä.
Kielenhuollon periaatteet ja historia
Suuren sivistyskielen huolto
Esko Koivusalo
Kielenhuollon tarpeellisuutta on usein perusteltu viittaamalla ranskan kielen vaalinnan traditioon ja saavutuksiin. Silti ainakin Suomessa …
Kielenhuollon periaatteet ja historia
Norjan kielimuotojen nimitykset
Olli Nuutinen
Norjassa on kaksi virallista kielimuotoa, bokmål ja nynorsk. Näiden lisäksi esiintyvät Norjan kielioloista puhuttaessa nimitykset …
Erikoisalojen sanat