Kieli yhteiskunnassa
Kieliopista genreoppiin
Vesa Heikkinen
Genre, mitä se on? Kysymykseen vastataan yhdeksänkymmenen tutkijan voimin Kotuksen kahdessa tekstilajeja käsittelevässä uutuusjulkaisussa.
Julkaisuja
Latvian kielestä verkkosanakirja
Salli Kankaanpää
Latvian kielen selittävästä sanakirjasta on verkossa luettavana väli A–M, kertoi Latvian kieli-instituutin (Latviešu valodas institūts) …
Muut kielet
Lääketieteen sanastolautakunta
Umpikalevalaista pakkosuomea vai lääkärilatinasta kaikille ymmärrettävää?
Lauri Saarela
Duodecim-seuran lääketieteen sanastolautakunta perustettiin kolmekymmentä vuotta sitten suomenkielisen lääketieteen sanastotyön tueksi. Sen työn tulokset näkyvät parhaimmillaan meidän kaikkien arjessa.
Kielenhuollon periaatteet ja historia
Raivosuomea ja verbaalisia nonparelleja
Suvi Syrjänen
Piinasuomea, ärsöfraaseja, tekonokkelia sanaleikkejä, häkkislängvitsiä, kapula- ja korporaatiokieltä, ihqu-slangia, lällyällötystä, svetisismejä ja anglismeja. Näitä on pullollaan Jari Tammen Suuri ällösanakirja. Hän on koonnut aikaisemmin myös Suuren kirosanakirjan (2007) ja Suuren solvaussanakirjan (2003).
Julkaisuja
Suomen kielen lautakunta – kolmen vuoden saldo
Minna-Riitta Luukka
Suomen kielen lautakunnan kolmivuotinen toimikausi päättyi toukokuussa, ja syksyllä toimeen tarttuu uusi lautakunta. On siis aika katsoa taaksepäin ja nostaa esille muutamia vuosien 2009–2012 aikana lautakuntaa keskusteluttaneita teemoja.
Suomen kielen lautakunta
Uusi painettu Kielitoimiston sanakirja
Kielitoimiston sanakirjasta ilmestyi keväällä 2012 uusi sähköinen versio, jonka sisältöä on esitelty jo Kielikellossa 1/2012. …
Julkaisuja
Ymmärrettävää
Riitta Eronen
Aikanaan viestinnän peruskurssilla opetettiin, että sanoma ei juuri koskaan mene perille sellaisena kuin lähettäjä tarkoittaa: …
Toimitukselta
Ehtoollisen kaksi merkitystä
Kirsti Aapala, Marko Jauhiainen
Kielikellossa 1/2012 oli Kirsti Aapalan mielenkiintoinen kirjoitus ”Meni ehtoo ja tuli ilta”. Teologina huomioni kiinnittyi …
Keskustelua
Jokapäiväinen kielemme
Riitta Eronen
Kielikello pyrkii jokaisessa numerossaan vastaamaan monenlaisiin tarpeisiin: antamaan käytännön kielenkäyttöohjeita ja selittämään niiden taustoja sekä …
Toimitukselta
Joku ja jokin
Sari Maamies
Pronominien joku ja jokin käytön pääsääntö on, että joku viittaa ihmiseen ja jokin muuhun kuin ihmiseen. Käytännön kielenkäytössä esiintyy kuitenkin paljon vaihtelua. Seuraavassa tarkastellaan tämän vaihtelun rajoja.
Suomen kielen lautakunta
