Kieli yhteiskunnassa
Suomi ja englanti kohtaavat kaupungin kielimaisemassa
Janne Skaffari
Kaupungilla kulkiessa voi tehdä havaintoja ympärillä esiintyvistä kielistä ja yritysten kielellisistä valinnoista. Kielet kohtaavat esimerkiksi Turun keskustassa monin eri tavoin.
Monikielisyys
Arvovaltaiset akatemiat espanjan kielen portinvartijoina
Frida Ahonen
Espanjankielisessä maailmassa kielenhuoltoa on 1700-luvulta asti säädellyt Espanjan kuninkaallinen akatemia. Miten espanjan kieltä ohjaillaan nykyään? Entä miten uudet teknologiat, kuten tekoäly, vaikuttavat kielenhuoltoon?
Muut kielet
Ukrainalaiset ja ukrainan kieli Suomessa sotavuosina 2022–2023
Maria Frick, Yan Kapranov
Ukrainan kieltä puhuvat ovat nousseet Venäjän hyökkäyssodan alkamisen jälkeen yhdeksi Suomen suurimmista kieliryhmistä. Oulun ja Kiovan yliopistojen laatimalla kyselyllä on kerätty tietoa Suomessa asuvien ja oleskelevien ukrainalaisten kielivalinnoista ja -asenteista sekä heidän mahdollisuuksistaan ylläpitää omaa kieltään kotimaansa ulkopuolella.
Muut kielet
Kielet sodan varjossa: ukraina ja venäjä
Thomas Rosén
Ukrainan sota on ohjannut huomion valtion ohella paikallisiin kieliin. Yhtäkkiä monia kiinnostaa, kuinka läheistä sukua ukraina ja venäjä ovat toisilleen. Ymmärtävätkö niiden puhujat toisiaan? Kieliolot ja niihin liittyvät kysymykset ovat korostuneet Ukrainassa entistäkin enemmän Venäjän hyökkäyksen jälkeen.
Muut kielet
Keinotekoisten kielten pitkä taival
Petri Lauerma
Ihmisten välistä viestintää helpottamaan luotiin aikoinaan monia keinotekoisia kieliä. Muutamia niistä käytetään vieläkin. Seuraavassa esiteltävä Kauko Kämäräisen teos ”Keksittyjä kieliä, unohtuneita utopioita” käsittelee yhdeksää eri aikoina luotua kieltä.
Julkaisuja
Viron kielineuvonta auttaa
Sirje Mäearu
Eesti keele instituutin kielenhuoltajat auttavat, kun kielenkäyttäjillä on kysyttävää. Välimerkit ja yhdyssanat ovat kielineuvonnan tavallisimpia kysymyksenaiheita myös Virossa.
Kielenhuollon historia ja periaatteet
Suomen lakikielen velvoittavuus
erään kyselytutkimuksen satoa
Joanna Rydzewska-Siemiątkowska
Puolalainen kielentutkija Joanna Rydzewska-Siemiątkowska on selvittänyt velvoittavien, sallivien ja kieltävien ilmausten käyttöä suomen lakiteksteissä. Hänen havaintonsa ovat hyödyksi mm. säädöskielen kehittämisessä.
Virka- ja lakikieli
Satavuotiaan Suomen kielet
Matti Räsänen
Suomen nykyinen kielitilanne heijastaa paitsi poliittista historiaa myös yleismaailmallisia virtauksia, eritoten muuttoliikettä. Itsenäisyyden toisen vuosisadan alkaessa maamme kielisuhteisiin vaikuttaa leimallisimmin voimistuva maahanmuutto.
Kielipolitiikka
Ranskan kuolevaiset kielipoliisit
Aki Petteri Lahtinen
Ranskan akatemia on vaalinut ranskan kieltä jo 380 vuotta. Akatemia julkaisee pian kauan odotetun yhdeksännen painoksen sanakirjastaan. Akatemian kuolemattomiksi kutsutut jäsenet ja heidän vartioimansa sanat ovat silti osoittautuneet kuolevaisiksi.
Muut kielet
Virkakielenhuolto Puolassa
Joanna Rydzewska-Siemiątkowska
Suomessa virkakieltä pidetään usein vaikeatajuisena, ja samanlainen mielikuva virkakielestä vallitsee myös Puolassa. Viranomaisia moititaan mm. siitä, että he eivät ota tarpeeksi huomioon lukijoita.
Virka- ja lakikieli
